Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

"En koe, että valmennuksessani olisi ollut jotain väärää" – Näin Minettien Titta Heikkilä kommentoi valmennuskohua

Joukkuevoimistelun tamperelaisen maailmanmestarijoukkueen Minettien valmentaja Titta Heikkilä on ollut kohun silmässä viime päivinä, kun Urheilulehti kertoi Heikkilän valmennustyylistä viime viikolla. Jutun mukaan Heikkilä olisi takavuosina kiroillut, huutanut, haukkunut ja nöyryyttänyt urheilijoita harjoituksissa. Aamulehti tavoitti keskiviikkona Heikkilän kommentoimaan tapausta ennen kuin Minetit matkasi Brasilian Santosiin kauden viimeiseen maailmancupin kilpailuun. –On ollut todella paha olo. Kaikki väitteet, lehtijutut ja otsikot ovat saaneet voimaan huonosti. Jutuntekoprosessi alkoi osaltani Pariisin maailmancupin (26.–28.10) aikoihin. Tämä kisojen välinen aika on mennyt aikamoisessa sumussa, Heikkilä sanoo. Kuuntele osa Titta Heikkilän haastattelusta: Missä määrin tunnistat itsesi jutusta? –En ole ikinä esittänyt tekopyhää enkä ole halunnut antaa kenellekään väärää käsitystä huippuvoimistelusta. Olen varmasti korottanut ääntäni ja tietoisesti provosoinut voimistelijoita ja ärsyttänyt heitä, koska valmentajana tehtäväni on auttaa heitä tekemään asioita, joita he eivät ehkä ilman valmentajaa pystyisi tekemään. (Urheilulehden) Jutussa on paljon asioita pitkän ajan takaa, subjektiivisia kokemuksia esitetty faktoina ja asioita, joita en allekirjoita. Mitä asioita et allekirjoita? –Esimerkiksi, että olisin haukkunut urheilijoita, ottanut heitä silmätikuksi tai alistanut. Jos joku on sen sellaisena kokenut, niin olen nöyrästi pahoillani, mutta se ei ole ollut missään kohtaa tarkoitukseni, eikä sellainen toiminta kuulu valmennusfilosofiaani. Mitä ajattelet siitä, että ainakin muutama valmennettavasi on sairastunut anoreksiaan? –Se on tietenkin hirveän traagista ja kamalaa. Mutta anoreksia on monisyinen sairaus eikä se ole ikinä yhden tekijän aikaansaannos. Toki huippu-urheiluvalmennus esteettisissä taitolajeissa voi olla laukaiseva tekijä. Oletko pitänyt liian kovaa painokuria? –Sitä en allekirjoita. En punnitse voimistelijoitani, en ole ikinä punninnut. Meillä on valmennuksen apuna ravintoterapeutti Anna Ojala . Minulla ei ole esimerkiksi mitään käsitystä, paljonko meidän urheilijat painavat. Minua kiinnostaa heidän suorituskyky, ei paino. Oletko kehottanut urheilijoita laihduttamaan? –Laji asettaa tietyt kriteerit sille, että pitää olla yhtenäinen ja lajin normit täyttävä joukkue, jotta voidaan kilpailla ja menestyä tietyllä tasolla. Olemme tehneet erilaisia projekteja, jotka ovat liittyneet myös painonpudotukseen, mutta niissä ei ole ollut kyse kilomääristä, vaan olemme tarkastelleet, miten syödään ja syödäänkö riittävän usein. Minulla on ollut paljon urheilijoita, joilla on ollut tarvetta ravintoterapeutille, koska he eivät saa riittävästi energiaa. Lue lisää : Minettien valmentaja sai kovaa kritiikkiä valmennusmenetelmistään – Saa jatkaa nykyisessä seurassa: "Meillä ei ole ollut aihetta puuttua epäasialliseen käytökseen" Olet kertonut, että tiedät, että valmennustyylisi on saanut osan urheilijoista pelkäämään. Miksi olet valmentanut niin kuin olet valmentanut? –Kyse on voinut olla hyvin pienestäkin asiasta. Esimerkiksi lapsi on pelännyt sitä, että hengästyy tai tulee hiki tai valmentaja korottaa ääntään. Ihan varmasti joku on joskus pelännyt. Jos tällaisia tapauksia on tullut, olemme ne selvittäneet asianomaisten kanssa. Muistan, että tyttöjä on jännittänyt tulla treeneihin, jos he ovat tienneet, että on vaikka lihaskuntotesti. Sitten niistä asioista on keskusteltu tyttöjen ja vanhempien kanssa, miksi niitä tehdään. En koe, että valmennuksessani olisi ollut jotain väärää. Koetko olevasi sopiva lasten ja nuorten valmentajaksi? –Syytökset, että en sopisi lasten valmentajaksi, ovat lähtöisin tosi vanhoista jutuista, jotka on nyt nostettu esiin. Olen kasvanut valmentajana ja ihmisenä. Oman äitiyden ja elämän kokemuksen myötä koen soveltuvani myös lasten valmentajaksi. Tällä hetkellä minulla ei kuitenkaan ole siihen aikaa. Millainen valmentaja mielestäsi olet? –Motivoiva ja vaativa, mutta urheilijalähtöinen. Välitän todella paljon urheilijoistani ihmisinä. He ovat minulle tärkeitä urheilu-uran jälkeenkin. Suurimman osan kanssa olen erittäin hyvissä väleissä myös uran jälkeenkin, mikä ei ole näissä lajeissa itsestään selvää. Mistä olet saanut valmennusoppisi? Onko sinulla valmennuksellisia esikuvia? –Minulla oli todella hyvä henkilökohtainen valmentaja aikoinaan, Tiina Koljander . Sain häneltä paljon oppia. Olen yrittänyt ammentaa oppia laajasti – myös muista lajeista. Onko voimistelun valmennuskulttuurissa ongelmia? –Varmasti on. Ne ovat valmentajien ammattitaitoon, seurojen ja lajin rakenteeseen ja muuttuvaan yhteiskuntaan liittyviä ongelmia. Kun ympäristö vaihtuu, meidänkin pitäisi olla kykeneviä vaihtamaan opittuja tapoja uusiksi, kouluttautumaan ja olemaan ajan hermolla. Mihin viittaat? –Valmentaja voi olla tiukka ja vaativa. On tosi paljon voimistelijoita, jotka haluavat menestyä, ja ilman vaativuutta ei voi päästä huipulle. Työskentelytavat kuitenkin muuttuvat. Vuorovaikutus urheilijoiden kanssa on teema, joka vahvistuu koko ajan. Iso teema on ihmisen valmentaminen. Näitä asioita voimistelun valmennuskulttuurissa pitää jatkossa huomioida entistä enemmän. Miten suhtaudut tappioihin? –En pidä niistä. Olen aina ollut voitontahtoinen ja itseänikin kohtaan vaativa. Motivoidun kilpailutilanteesta, haluan kilpailla vähän kaikessa: ehdinkö ensimmäisenä kassajonoon ja kuorinko perunat tänään nopeammin kuin eilen. Se on hyvä piirre, mutta se voi olla myös haitta jossain määrin. Tätäkin (kohua) voi pitää yhdenlaisena tappiota, leimana otsassa. Joukkueeni sanoi, että he saivat tästä enemmän motivaatiota näyttää, mistä heidät on tehty. Käännetään tappiokin voitoksi – se on meidän treenisalilla vallitseva asenne. Aiotko muuttaa toimintatapojasi jotenkin tämän myötä? –En ala lehtijuttujen perusteella muuttaa omaa valmennustani, mutta totta kai tarkastelen sitä ja pyrin kehittymään paremmaksi. Välillä on hyvä pysähtyä, katsoa peiliin ja käydä asioita läpi. Tällainen ryöpytys pistää pakostakin ajattelemaan. Tällä hetkellä omassa työpaikassani ei kuitenkaan ole mitään ongelmia urheilijoiden kanssa, joten siinä mielessä tämä ei ole ajankohtaista. Millä tavalla joukkuevoimistelussa saa parhaan tuloksen irti? –Kaikki huippu-urheilu on taiteilemista siinä rajalla, että saadaan maksimit irti joka osa-alueella menemättä yli. Joukkuevoimistelussa parhaan saa irti hyvällä joukkuehengellä, että joukkueessa jokainen tavoittelee samaa asiaa. Sillä me olemme Minettien kanssa saaneet parhaat tulokset aikaiseksi. Millaisena näet tulevaisuutesi valmentajana? –Nyt on menossa hyvät projektit Minettien ja Joukin (rytminen voimistelija Jouki Tikkanen ) kanssa. Olen sitoutunut niihin sataprosenttisesti ja teen parhaani, että nämä voimistelijat saavuttaisivat asettamansa tavoitteet.