Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Miksi teatterin pitäisi olla maksutonta, jos jääkiekostakin pitää pulittaa? – Aamulehden keskustelussa pureuduttiin lasten kulttuuriharrastuksiin

Miten toimia, jos kulttuuriharrastamiseen ei ole varaa? Tätä mietittiin Aamulehden , Tampereen kaupungin ja Lasten Tampere ry:n järjestämässä tilaisuudessa keskiviikkoiltana. Tilaisuuden alkupuolella keskustelunvetäjä, Aamulehden kulttuuritoimittaja Anu Ala-Korpela asetti keskustelulle raamit kysymällä, onko kulttuurimyönteisyydellä mitään tieteellistä pohjaa. Paneelissa istunut aivotutkija Tanja Linnavalli sanoi, että esimerkiksi musiikkia harrastavien kielelliset ja sosiaaliset kyvyt ovat keskimäärin parempia kuin niillä, jotka eivät harrasta musiikkia. Lisäksi teatterin ja kuvataiteen harrastamisella on havaittu myönteisiä vaikutuksia. –Tämän hetkisen tutkimuksen mukaan positiivisia vaikutuksia on paljon. Täytyy toki muistaa, että tulokset ovat aina ryhmätason tuloksia. Ne eivät tarkoita, että kaikki musiikkia osaavat lapset ovat kyvykkäämpiä kuin musiikkia osaamattomat lapset, Linnavalli sanoi. Laulut ja räpit esimerkkinä Pian keskustelussa siirryttiin puhumaan koulun roolista kulttuurikasvatuksessa. Tampereen kaupungin projektipäällikkö Sanni Pöntinen sanoi, että Tampereella jokainen perusopetuksen oppilas pääsee osallistumaan eri taiteenlajeihin, minkä lisäksi kaupungissa on runsaasti maksuttomia kulttuuritapahtumia Pöntisen mukaan kaupungin satsaus taiteeseen ja kulttuuriin on ollut päättäjien tietoinen valinta. –On tiedostettu asia ja tehty päätöksiä. Näin ei ollut vielä 10 vuotta sitten. Anu Ala-Korpela sanoi kuulleensa kouluilta, etteivät kaikki koululaiset pääset esimerkiksi teatteriin niin usein kuin haluaisivat. Puhetta johtanut Ala-Korpela kysyi, ovatko opettajat kehityksen tulppia vai mahdollistajia. Kasvatustieteen professorin Marita Mäkisen mukaan vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma mahdollistaa monialaiset oppimiskokonaisuudet, jossa voidaan tehdä monialaista yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Billy Elliot -musikaalin näyttelijä Osku Perkiö osasi havainnollistaa asian selkeästi. –Meillä on ruotsin tunnilla ollut lauluja ja räppejä. Ne on tosi kivoja, Perkiö sanoi. Ei pelkkää hyvää tahtoa Sorin sirkuksen sirkustirehtööri Taina Kopra sanoi, että yhteistyö Tampereen normaalikoulun kanssa on parantunut vuosien mittaan. Viisi vuotta sitten opettajat ihmettelivät, miksi sirkusta tuodaan kouluihin. –Nyt matematiikassa voidaan laskea jonglöörauksen kaavoja tai fysiikan tunneilla laskea nuoran lujuuslaskelmia. Lisäksi opettajat itse ottavat asioista selvää, sanoi Kopra. Yleisössä istunut Lasten Tampere ry:n puheenjohtaja Riitta Ollila huomautti, että kulttuuritoiminta kouluissa hiipuu sitä mukaa kun lapset kasvavat. –Opetussuunnitelma yläkoulun puolella on ankea, kun kaikki taideaineet on laitettu valinnaiseksi. Vaikka olisi epämusikaalinen tai ei osaa kuvaamataitoa, niin sitä enemmän pitäisi päästä tekemään kaikkea, Ollila sanoi. Keskustelua seurannut yleisö oli muutenkin aktiivinen. Kun pöydälle heitettiin ehdotus siitä, että kaikkien teatteriesitysten pitäisi olla maksuttomia alle 12-vuotiaille, tarttui Ahaa Teatterin teatterisihteeri Pia Hakala mikkiin. –Vaikka saamme tukea valtiolta ja kaupungilta, tarvitsemme omia lipputuloja. Olemme kuitenkin Tampereen ainut ammattiteatteri, joka tekee lapsille ja nuorille puhenäytelmiä, Hakala sanoi. Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu muistutti, että lasten kulttuuri on yhtä lailla ammattilaisten tekemää kuin jääkiekko-ottelu. –Se aika on ohi, että tätä pitäisi tehdä pelkästä hyvästä tahdosta, Kuitu sanoi. Tukea ja vapautuksia mahdollista saada Kaikilla perheillä ei ole varaa laittaa pariakymppiä teatterilippuun. Tampereen lasten parlamentin Sohvi Moisio halusi tietää, kuinka perheet voisivat harrastaa kulttuuria, vaikka siihen ei olisi varaa. Sirkustirehtööri Taina Kopra sanoi, että vähävaraisten perheiden on mahdollista saada helpotuksia tai vapautuksia harrastemaksuista. Lisäksi sosiaalitoimesta on mahdollista hakea tukea lasten harrastuksiin. –Se on vaikeaa. Pitää olla aktiivinen, mutta toivon, ettei vähävaraisuus olisi lasten harrastuksille este. Projektipäällikkö Sanni Pöntinen sanoi, että monet tapahtumat ovat jo nyt maksuttomia. Myös kirjastosta löytyy maksutonta kulttuuria. –Lukeminen on erinomainen harrastus, samoin musiikin kuuntelu, Pöntinen sanoi. Osku Perkiö BiIlly Elliot -musikaalin näyttelijä –Toivon, että saisin olla näyttelijä isona. Näyttely on niin kivaa, että toivon, että kaikki lapset saisivat tehdä sitä. Marita Mäkinen Kasvatustieteen professori –Rytmiikka ja rytmiharjoitukset tukevat niitä lapsia, joilla on riski saada lukihäiriö. Unelmoin siitä, että erityisesti lukivaikeuksista kärsivät lapset saisivat ilmaissetelin muskariin. Sanni Pöntinen Tampereen kaupungin projektipäällikkö –Museolehtorin työssä huomasin, että ne lapset, jotka eivät löytäneet paikkaansa loistaa koulussa, löysivät sen museossa. Kulttuuri antaa lapsille mahdollisuuden menestyä. Juho Mönkkönen BiIlly Elliot -musikaalin näyttelijä –Ensimmäinen kulttuurimuistoni on siitä, kun olin 4- tai 5-vuotias. Kävin mummon kanssa katsomassa Fedja-setä, kissa ja koira -näytelmän. Traktori oli koko näytelmän keskiössä, se oli hirmu hauskaa. Tanja Linnavalli Aivotutkija –Erään tutkimuksen mukaan 6-vuotiaana aloittaneilla pianonsoittajilla meni 15–16 kuukautta, kunnes aivoissa huomattiin rakenteellisia muutoksia. Taina Kopra Sirkustirehtööri –Sirkuksen vaikuttavuutta on tutkittu yliopiston kanssa. Olemme huomanneet, että nuorten itsetunto ja sosiaaliset taidot parantuivat. Oikaisu 22.11.2018 kello 11.43: Tanja Linnavalli ei siteeraa omaa tutkimustaan, vaan samoja aiheita käsittelevää kanadalaistutkimusta.