Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kirkollinen äänestäjäkunta säästi kuntonsa ensi vuoden puolelle ja nukkui seurakuntavaalien ohi

Ensi vuonna pidetään kahdet tai kolmet yleiset vaalit. On pelätty, että ruuhka aiheuttaa vaaliväsymystä. Ehkä äänestäjäkansakin on havainnut vaaran ja päättänyt säästellä voimiaan kevään 2019 koviin koitoksiin. Näin voisi päätellä ainakin siitä, että kirkkoon kuuluva suomalaisten enemmistö ei väsyttänyt itseään vielä sunnuntain seurakuntavaaleissa. Evankelis-luterilaisen kansankirkon asiat kiinnostivat sen jäseniä niin vähän, että vaalien äänestysprosentti putosi 14,3:een neljän vuoden takaisesta 15,5:stä. Passiivisuus ei ollut vaalien ainoa leimallinen ilmiö. Yhtä lailla huolestuttavaa on jakautuminen kahdenlaisiin alueisiin ja seurakuntiin. Jotain kun kertoo sekin, että Lapuan hiippakunnassa aktiivisuus nousi yli 19 prosenttiin, kun taas Helsingin hiippakunnassa tulos oli hädin tuskin puolet siitä, 10,9 prosenttia. Paikkakunnittain mitattuna Tampere tavoitteli kyseenalaista kunniaa maan matalimpana. Se ei siinä ihan "onnistunut". Tampereen äänestysprosentiksi tuli 9,2. Vantaa pysyi takana, vaikka se nostikin omansa 8,3:sta tasan yhdeksään. Suomalaisissa vaaleissa on sekin mielenkiintoinen ilmiö, että mitä vähemmän äänestäminen kiinnostaa, sitä paremmin naiset menestyvät. EU-vaalitkin vetävät äänestäjiä huonosti, ja suomalaisista mepeistä on nyt naisia kymmenen ja miehiä vain kolme. Näissä seurakuntavaaleissa valituksi tulleista kirkkovaltuutetuista noin 55 prosenttia on naisia. Tampereella miehiä valittiin vain yksi kahta naista kohden, ja suhde oli käytännössä sama niin seurakuntaneuvostoissa kuin yhteisessä kirkkovaltuustossa. Tasa-arvo on myös kirkon kuumimpia linjakysymyksiä. Etenkin kysymys avioliitosta jakaa näkemyksiä. Valitettavasti äänestäjien oli haastavaa ottaa selvää nyt tarjolla olleiden ryhmittymien suhtautumisesta asiaan. Piti tuntea ehdokkaita henkilötasolla voidakseen tunnistaa, onko kyseessä konservatiivinen vai liberaali lista. Sellaiset nimet kuin "Kaikkien kirkko" tai "Yhteinen seurakuntaväki" eivät tuo esiin paljon mitään. Positiivista olikin, että näissä seurakuntavaaleissa puolueet asettivat monilla paikkakunnilla selkeästi leimattuja ehdokaslistoja. Toisaalta haittapuolena oli, että poliittinen kanta ei suoraan korreloi uskonnollisen arvomaailman kanssa. Samoilla listoilla saattoi olla aivan eri tavoin vaikkapa sukupuolineutraaliin avioliittoon suhtautuvia ehdokkaita. Toinen myönteinen piirre oli nuorten aktiivisuus ja alle 30-vuotiaiden suhteellisen hyvä menestys ainakin merkittävässä osassa seurakuntia. Se kertoo siitä, että Pirkanmaallakin seurakunnat ovat kovin erilaisia. Alueet, joilla nuorisotoiminta on aktiivisinta ja avoiminta, ovat muutoinkin hengeltään nuorekkaampia kuin seudut, joilla ikäihmiset pitävät valtaa. On kuitenkin ikävää, jos seurakunnat niin valtakunnallisesti kuin kaupunkien sisälläkin eriytyvät sen mukaan, millaista arvomaailmaa kellokkaat kunkin yhteisön sisällä edustavat. Yksittäinen ihminen kun ei voi täysin vapaasti valita seurakuntaansa vaan päätyy pääsääntöisesti jäseneksi asunto-osoitteensa perusteella lähimpään seurakuntaan. Kirkko on yksi, mutta kirkkoon pitää mahtua kaikkien uskovien.