Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tampereen raitiotien liikennöinnin arvo on miljoonia vuodessa ja siitä kiinnostuneet ovat pian selvillä

Tampereen raitiotien liikennöinnistä kiinnostuneet yritykset ovat selvillä kolmen viikon kuluttua. Yritysten on jätettävä osallistumishakemus tarjouskilpailuun viimeistään maanantaina 17. joulukuuta. Sen jälkeen alkaa puolisen vuotta kestävä prosessi, jonka jälkeen tiedetään voittaja. Raitiotien operointi perustuu allianssimalliin. Liikenteen tilaaja kerää lipputulot ja maksaa operaattorille tietyt suoraan korvattavat kustannukset. Lisäksi operaattorille maksetaan palkkio. Liikennöintisopimuksesta yritykset kilpailevat ilmoittamansa palkkion suuruudella. –Hintakomponentti, palkkioprosentti, on yksi osa tarjousten arviointia, sanoo Tampereen kaupungin joukkoliikennejohtaja Mika Periviita . Palkkion lisäksi valintaan vaikuttavat laadulliset tekijät, kuten avainhenkilöt ja palvelusuunnitelma. Periviita ei ennusta, kuinka monta yritystä kilpailutukseen osallistuu. Aiemmin toteutettuun markkinavuoropuheluun, missä liikennöinnin peruslinjauksista kerrottiin, osallistui seitsemän yhtiötä tai konsernin osaa. Niistä noin puolella on ollut toimintaa Suomessa. Periviita ei spekuloi mahdollisuudella, että Tampereen raitiotien operaattori olisi ulkomainen yhtiö. Raitiotien liikennöinti maksaa miljoonia euroja vuodessa. Liikennöintiä koskevassa hankintailmoituksessa todetaan, että hankinnan vuotuinen arvo raitiotien ensimmäiselle osalle on noin seitsemän miljoonaa euroa. Kakkososan valmistuttua hankinnan arvo kasvaa kolmella miljoonalla eurolla vuodessa. Hankinnan arvossa ovat mukana muun muassa raitiotievaunujen kuljettajien henkilökulut, työasut ja koulutusmenot sekä asiakasneuvontaan, liityntäliikenteen järjestämiseen, liikenteen ohjaukseen, infojärjestelmän valvontaan, järjestyksenvalvontaan, siivoukseen ja sähkönsyötön valvontaan liittyviä kustannuksia. –Mukana ovat kaikki operointiin liittyvät ja muut mahdolliset menot, sekä varautuminen myös suunnitelmia suurempaan liikennetarjontaan, jotka hankintalain puitteissa kannattaa arvioida varman päälle, Periviita toteaa. Raitiotien arvioidaan kasvattavan joukkoliikenteen matkustajamääriä ja lisäävän lipputuloja. Tampereen kaupungin joukkoliikenteen toimintamenot vuonna 2016 olivat 12 miljoonaa euroa toimintatuloja suuremmat. Tasapaino saavutettiin tukieuroilla. Joukkoliikenteen käyttötalouden subventiotarve oli 21 prosenttia toimintamenoista. Vuonna 2025 subvention suhteellisen osuuden on arvioitu alenevan 20 prosenttiin toimintatuottojen kasvaessa menoja enemmän. Raitiotietä koskevassa vaikuttavuusarviossa on todettu, että lipputulot kasvavat 4,1 miljoonaa euroa vuonna 2025 matkustajamäärien noustessa. Aiemmin on ollut lähtökohtana, että Hervannan-linja jatkuu raitiotien kakkososan valmistuttua Länsi-Tampereelle, ja Taysin-linja päättyy Pyynikintorille. Päivitetyissä suunnitelmissa todetaan, että jompi kumpi linja päättyy Pyynikintorille. On siis mahdollista, että Hervannasta ei pääse suoraan Lentävänniemeen, vaan ratikkaa on vaihdettava Pyynikintorilla. Periviita toteaa asian ratkeavan jatkosuunnittelussa. Allianssimalli perustuu yhteistoimintaan ja avoimeen hinnoitteluun. Avoimen kirjanpidon avulla osapuolet näkevät toiminnassa syntyvät, suoraan korvattavat kustannukset. Allianssimallia on perusteltu sillä, että se on perinteistä sopimusmallia joustavampi. Esimerkiksi bussiliikenteen kilpailutuksessa tilaaja on saanut asetettujen vaatimusten mukaista palvelua edullisesti, mutta sopimus ei ole tukenut toiminnan jatkuvaa kehittämistä sopimuskauden aikana. Allianssimalli joustaa muutostarpeiden mukaan. Joustavuutta tarvitaan, sillä raitiotien pyörittämisestä ei Tampereella ole kokemusta. –Operaattorilla on merkittävä rooli toiminnan käynnistämisessä, toteaa Tampereen Raitiotie oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö . Allianssissa mahdolliset erimielisyydet ratkotaan osapuolten kesken, eikä riita-asioita viedä tuomioistuimeen. Joukkoliikenteen palvelutuotannossa allianssimallia ei ilmeisesti ole tähän mennessä käytetty Euroopassa. –Olemme etulinjassa. Teemme uudella tavalla, sillä tässä on nähty hyviä piirteitä, sanoo Sirviö.