Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Längelmäveden rannalta löytyi outoja, kelluvia "ötököitä" – Läheisempi tarkastelu paljasti niiden kuuluvan kasvikuntaan

Tällä viikolla Moron luontotohtori vastaa visaisiin kysymyksiin hämähäkistä, pensaasta, siemenistä ja tikankoloista. Laila kysyy: Längelmävedestä löytyi tällaisia ötököitä kellumasta rannalla. Sisällä oli runsaasti kovia siemeniä. Tuli jo mieleen, olisivatko nyt sitä sammaleläintä. Mistä mahtaa olla kyse? Luontotohtori vastaa: Nämä jännän näköiset pussukat kuuluvat kasvikuntaan, ja tarkemmin ulpukalle, todennäköisesti isoulpukalle. Soikeat, kellertävät siemenet ovat yleensä pituudeltaan 3–5 mm. Usein juuri se, että pienet siemenet ovat kovapintaisia ja läpikuultamattomia, paljastaa niiden kuuluvan kasvikuntaan. Ulpukoiden kukittua niiden siemenet kehittyvät kelluvan hedelmän (ei syötävä) sisällä, joka hajoaa veden pinnalla useaksi kelluvaksi lohkoksi. Näiden tarkoitus on kulkea veden kuljettamana uusille kasvupaikoille. Pahanmakuisia marjoja Marketta Salonen kysyy: Löysin marjatuomipihlajoiden keskeltä pensaan, jossa oli vitivalkoisia marjoja. Onkohan kasvi myrkyllinen? Luontotohtori vastaa: Tämä on nimeltään pensaskanukka, joko idänkanukka tai toinen alalaji lännenkanukka. Siitä on tullut meille vieraslaji rantapensaikoihin. Laji on alkuperäinen Euroopassa, joten voi olla, ettei se juurikaan kykene syrjäyttämään alkuperäistä luontoamme. Valkoiset marjat eivät tiettävästi ole myrkyllisiä, mutta ne maistuvat pahalle, ja saattavat sisältää pieniä määriä epäterveellisiä yhdisteitä. Hämähäkki joka ei kudo verkkoja Tiina kysyy: Laiturilta löytyi hämähäkki. Mitähän lajia se on? Luontotohtori vastaa: Vaihtoehtoja ei ole montaa. Kuvan yksilö kuuluu maamme suurimpiin hämähäkkilajeihin eli se on joko rantahämähäkki tai isorantahämähäkki. Tarkka lajinmääritys tapahtuu yleensä mikroskoopilla. Rantahämähäkki on lajeista yleisempi, ja sen kyljillä kulkee usein keltaiset viirut. Tästä viirut puuttuvat. Lajien elintavat ovat samankaltaiset. Ne saalistavat hyönteisiä, mutta eivät kudo verkkoja, vaan nappaavat saaliinsa juoksemalla kasvillisuudesta, usein veden pinnalta tai lähistöltä. Kumpikaan laji ei ole ihmiselle vaarallinen. Miksi tikka rei'ittää puuta? Markku kysyy: Minkä takia palokärki tai tikka tekee monta ”pesäkoloa” samaan puuhun? Koloja tulee vuosittain yksi lisää. Luontotohtori vastaa: Toiminta liittynee ravinnonhankintaan. Kuten tikat yleensä, myös palokärki on varsin moniruokainen. Ilmeisesti sen suosikkiruokaa ovat hevosmuurahaiset, jotka pesivät elävien puiden rungoissa, keloissa ja rakennuksien hirsissä. Palokärki kuulee muurahaisten äänet, ja kovertaa reiän, josta se pääsee lipomaan muurahaisia pitkällä kielellään. Kun vanhan kolon tarjoilu vähenee, se kovertaa uuden kolon, yleensä vanhan yläpuolelle. Huvikseen tikka ei koloja tee, eikä myöskään terveisiin puihin. Moron luontotohtori on luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen. Luontotohtorille voi lähettää kysymyksen Moron sähköpostiin moro@aamulehti.fi. Liitä mukaan valokuva, sillä se on välttämätön tunnistamisen kannalta.