Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tätä on Trumpin talouspolitiikka: Ylikuumentunutta talouskasvua pidetään yllä lisävelalla ja veroalella – keskuspankki taistelee vastaan

Yhdysvaltain välivaalien alla Donald Trumpin kannattajat muistuttivat mielellään, että lähes jokaisen liikkeen ikkunalla on kyltti, jossa ilmoitetaan avoimista työpaikoista. Eikä ihme. Talous kasvaa mukavaa 3 prosentin vauhtia. Uusia työpaikkoja syntyy, työttömyys alenee ja palkat nousevat. Osaavasta työvoimasta on kova pula. USA:n työttömyysaste painui syyskuussa 3,7 prosenttiin, kun se vielä elokuussa oli 3,9 prosenttia. Työttömyysaste Yhdysvalloissa on nyt alimmillaan 48 vuoteen. Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi marraskuussa 2016. Virkavalansa hän vannoi 20. tammikuuta 2017. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys oli jatkunut ennen Trumpin valintaa jo vuodesta 2010. Presidentinvaalin aikaan Yhdysvaltain työttömyys oli vajaat 5 prosenttia. –Trump peri talouden, joka oli kasvussa. Toki Obaman kauden loppu oli hitaamman kasvun aikaa, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo. Kuoppamäki muistuttaa, että julkisen talouden budjettivaje yleensä supistuu työttömyyden laskiessa, mutta Trumpin kaudella budjettivaje on kääntynyt kasvuun. Vaje on jo yli 5 prosenttia. –Nousukautta pidetään yllä osin velkarahoituksella, eli lyhyen aikavälin hyvän kasvun hintana on heikentyvä julkisen talouden tila, Kuoppamäki sanoo. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kommentoi hänkin Trumpin talouspolitiikkaa. –Se, että Trump ottaa kaiken kunnian työpaikkojen synnystä valintansa jälkeen, menee kyllä aika lailla pieleen, von Gerich sanoo. –Siitä huolimatta voi sanoa, että kyllä hän toimillaan on kiihdyttänyt lyhyen aikavälin kasvua. Kysymys on ehkä enemmän se, että kostautuuko se jossain vaiheessa, kun näin mittavaa finanssipoliittista elvytystä noususuhdanteen huipulla harjoitetaan, von Gerich jatkaa. Julkinen velka kasvaa Työllisyyden kasvu ei siis ole tullut ilmaiseksi. Trumpin talouspolitiikka on perustunut lisävelan ottoon ja verojen alentamiseen, mikä on vahvistanut kysyntää voimakkaasti keskellä korkeasuhdannetta. Samalla julkinen velka on noussut voimakkaasti. –Julkinen velka kasvoi nopeasti Obaman ensimmäisellä kaudella, mutta sitten velan nousu suhteessa bruttokansantuotteeseen saatiin katkaistua. Nousukaudesta huolimatta velkasuhdetta ei ole saatu käännettyä laskuun Trumpin aikana. Finanssipolitiikkaa voi pitää kevyenä ja velkasuhde on lähdössä nousuun, Nordean pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo. –Kyllähän se finanssipolitiikka on ollut hyvin elvyttävää talouden näkökulmasta ja samalla hyvin vastuutonta julkisen sektorin näkökulmasta. Velkaantuminen on ollut Trumpin kaudella nopeaa, sanoo von Gerich puolestaan. USA:n julkinen velka oli noin 20 biljoonaa dollaria, kun Trump nousi valtaan. Siitä se on kasvanut noin biljoona dollaria. Julkisen velan bkt-osuus oli vuoden 2016 lopussa noin 105 prosenttia. Se ehti jo kerran kääntyä laskuun Trumpin valtakauden alussa, kiitos nopean talouskasvun, mutta nyt se on taas nousussa. Moni on kysynyt, mitä järkeä on kiihdyttää talouskasvua velalla ja veronalennuksilla keskellä korkeasuhdannetta? –Kun Trump tuli valtaan, oli ihan selvää, että Yhdysvallat kaipasi veroremonttia. Mutta lopputulos jäi aika vajaaksi siinä mielessä, että maan monimutkainen verojärjestelmä olisi kaivannut yksinkertaistamista. Verojärjestelmä jäi kuitenkin aika monimutkaiseksi, von Gerich sanoo. Veroreformin sijaan tulivat siis veronalennukset. Yritysvero laski 35 prosentista 21 prosenttiin. –Tärkein syy yritysten voittojen kotiuttamiseen ei kuitenkaan ollut yritysveroprosentin lasku, vaan muutos siinä, miten ulkomaisia voittoja verotetaan ja alempi veroprosentti, joka ennen verouudistusta ansaituista voitoista tarvitsee maksaa. Samaan aikaan kotitalouksien verotusta laskettiin kautta linjan. –Suurin syy, miksi on sanottu, että verouudistus suosi suurituloisia on se, että yritysten omistajat hyötyivät yritysveron laskusta enemmän kuin tavalliset palkansaajat, von Gerich sanoo. Kuoppamäen mukaan Trumpin verouudistuksella on ollut positiivinen vaikutus Yhdysvaltain talouteen. Se esimerkiksi kasvatti yritysten raportoimia tuloksia ja vahvisti kuluttajien ja yritysten luottamusta. Korkea luottamus on yleensä talouskasvun edellytys. –Ja ne luvut ovat edelleen hurjan korkealla tasolla, Kuoppamäki sanoo. Lopputulos kaikesta tästä on se, että Yhdysvaltain budjettialijäämät uhkaavat paisua entisestään. Budjettialijäämä oli viime vuonna noin 3,5 prosenttia ja tänä vuonna sen odotetaan paisuvan reilusti yli 5 prosenttiin ja ensi vuonna siitäkin vielä yli. Vertailun vuoksi voi todeta, että EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa on määritelty, että vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisen velan oltava alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Wall Street oireilee Yhdysvaltain osakemarkkinoilla on nähty ennen näkemättömän pitkä, lähes 10 vuoden nousuputki, joka alkoi finanssikriisin jälkeen 2009. Nyt pörssi oireilee, mikä voi olla merkki siitä, että markkinoilla ei enää uskota talouskasvun jatkuvan kovin voimakkaana. Pahimpien pelkojen mukaan Yhdysvaltain talous on valtava kupla, joka vaan odottaa puhkeamistaan. –Osakemarkkinat toipuivat finanssikriisistä jo Obaman aikana, mutta Trumpin kaudella kurssinousu vahvistui talouskasvun ja verojen kevennyksen siivittämänä. Kauppasodan paisuminen ja talouden ylikuumenemista ehkäisevä rahapolitiikan kiristyminen ovat kuitenkin tuoneet kursseja alas tänä syksynä, Kuoppamäki sanoo. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (Fed) on nostanut ohjauskorkoaan useaan otteeseen finanssikriisin jälkeen. Torstaina Fedin avomarkkinakomitea päätti pitää korkonsa ennallaan 2,25 prosentissa mutta vihjasi koronnostojen jatkuvan. Siinä missä Trump kuumentaa taloutta lisävelalla, Fed yrittää viilentää taloutta nostamalla markkinakorkoja ohjaavaa korkoaan. –Korot olivat kääntyneet nousuun jo ennen Trumpin valintaan, mutta kyllä Fedin koronnostot ainakin osaksi ovat olleet seurausta Trumpin talouspolitiikasta, joka on ylikuumentanut taloutta, Kuoppamäki sanoo. –Trump tosin toivoo, ettei korkoja nostettaisi kovin kiivaaseen tahtiin, koska hän näkee, että nousevat korot jarruttaisivat taloutta, Kuoppamäki lisää. Pasi Kuoppamäki, mikä on Trumpin vaikutus Yhdysvaltain talouteen? –Hän peri talouden, joka oli kasvussa. Kasvua on saatu pidettyä yllä alentamalla veroja ja ottamalla lisää velkaa. Se voi johtaa ongelmiin myöhemmin. Kuoppamäki haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei Yhdysvaltain presidentti ole kaikki kaikessa. –Harvoin presidenteillä niin suurta merkitystä on, että he yksin pystyisivät hetkessä talouden koko kuvaa muuttamaan.