Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Maahanmuuttojohtaja kohua herättäneestä siirtolaisasiakirjasta: Ei vaikuta Suomen itsemääräämisoikeuteen

Eduskunnan kyselytunnilla nousi tällä viikolla esille YK:ssa laadittu niin sanottu GCM-asiakirja, joka pyrkii yhtenäistämään maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyviä käytäntöjä eri puolilla maailmaa. Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) tivasi ulkoministeri Timo Soinilta (sin.) muun muassa, miksei asiaa ole otettu avoimesti käsittelyyn eduskunnassa. Soini vastasi Huhtasaarelle, että asia on jo ollut kahdessa valiokunnassa, joissa kummassakin perussuomalaisten kansanedustajat ovat asiaa käsitelleet. –Asia otetaan vielä marraskuussa esille eduskunnassa ennen kuin presidentti Sauli Niinistö lähtee YK:n konferenssiin Marokkoon, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio Lännen Medialle. GCM-asiakirjaa käsitellään hallitustenvälisessä YK-konferenssissa Marokossa joulukuussa. Konferenssin aiheena on turvallinen ja järjestäytynyt siirtolaisuus maailmanlaajuisesti. Itsemääräämisoikeus säilyy Vuorion mukaan asiakirjan tarkoituksena on parantaa siirtolaisuuden ja maahanmuuton hallintaa kokonaisvaltaisesti. –Kyse ei ole maita sitovasta sopimuksesta vaan asiakirjasta, jolla pyritään yhtenäistämään maahanmuuttopolitiikkaa. Tarkoituksena on saada muuttoliike hallintaan. Muun muassa Puola, Unkari, Itävalta ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet jäävänsä GCM-linjauksen ulkopuolelle. Vuorio toteaa, että enemmistö maista on kuitenkin linjauksen takana; YK:ssa on lähes 200 jäsenmaata. Poisjäävät maat vetoavat itsemääräämisoikeuteensa. –Asiakirjassa ei ole kyse kansainvälisestä sopimuksesta eikä se vaikuta maiden suvereniteettiin. Globaalissa yhteistyössä esimerkiksi tiedonvälitys, rajavalvonta, palautukset ja siirtolaisten peruspalvelut on helpompi hoitaa, mutta maat päättävät itse, mitä osia kompaktista ne ottavat käyttöön. Presidentti Niinistö tukee siirtolaisuuslinjausta Presidentti Niinistö puhui GCM:stä jo syyskuussa YK:n yleiskokouksessa. Hän totesi, että ilmastonmuutos johtaa muuttoliikkeen voimistumiseen. –Maailmassa on jo nyt noin 65 miljoonaa pakolaista; enemmän kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Lisäksi noin sata miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua, ja lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Nopeita ja helppoja ratkaisuja ei ole, mutta toimettomuuskaan ei ole vaihtoehto. Siksi tuen lämpimästi globaalia siirtolaisuuskompaktia (GCM) ja odotan jo mielenkiinnolla konferenssia, jossa se hyväksytään joulukuussa Marrakechissa, Niinistö totesi. Niinistö myös sanoi, että Suomi tukee voimakkaasti YK:n ja muiden toimijoiden rauhanvälitystoimintaa. Suomi tarjoaa myös edelleen tarpeen mukaan palveluksiaan konkreettisen keskustelujen edistämiseksi eri osapuolien välillä. Perheiden suojelu, palautukset, ihmiskaupan estäminen GCM-asiakirjassa on 23 tavoitetta, joissa puhutaan muun muassa siirtolaisten ja heidän perheidensä suojelusta, siirtolaisten perheenyhdistämisen helpottamisesta, siirtolaisten oikeudesta peruspalveluihin, kansainvälisestä yhteistyöstä kadonneiden siirtolaisten löytämiseksi, siirtolaisten palautuksista kotimaihinsa sekä ihmiskaupan estämisestä. Asiakirjassa huomioidaan myös ilmastonmuutos ja sen aiheuttama siirtolaisuus. Vuorion mukaan juuri Perussuomalaiset ovat halunneet esimerkiksi palautuksiin selkeää linjaa. –Joissain maissa poliittinen ilmapiiri ei ole myötämielinen GCM-kompaktille. Suomen edun mukaista ei ole irtautua kompaktista; sille ei ole mitään järkiperäistä syytä, Vuorio summaa. Global Compact for Migration tai Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration eli globaali sopimus turvallisesta, järjestelmällisestä ja jatkuvasta maahanmuutosta (GCM) on YK:n laatima maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvä asiakirja, joka on tarkoitus hyväksyä joulukuussa Marokossa järjestettävässä kokouksessa. Sen jälkeen GCM etenee vielä YK:n yleiskokouksen äänestykseen. Eri puolilla maailmaa on 258 miljoonaa siirtolaista, jotka elävät syntymämaansa ulkopuolella. Määrän odotetaan kasvavan monista eri syistä, muun muassa väestönkasvusta, kaupankäynnistä, kasvavasta eriarvoistumisesta ja ilmastonmuutoksesta. YK:n mukaan siirtolaisuus antaa mahdollisuuksia niin siirtolaiselle kuin uudelle ja vanhalle kotimaalle, mutta jos siirtolaisuus on huonosti säädeltyä, haasteet ovat mittavia.