Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Vanha ja hierarkkinen maistraatti ottaa pian digiloikan – vihkiminen ei kuitenkaan mene verkkoon, vaan edellyttää yhä käyntiä

Vanha ja hierarkkisesti organisoitu maistraatti ottaa pian aimo harppauksen kohti digiaikaa. Sähköinen asiointi on maistraateissa vielä vähäistä, mutta reilun vuoden kuluttua tilanne on toinen. –Sähköistä asiointia tullaan lisäämään merkittävästi, kun järjestelmät saadaan rakennettua, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön lakimies Aila Heusala kertoo Lännen Medialle. Muutos tapahtuu, kun maistraatit yhdistyvät hallituksen esityksen mukaisesti Väestörekisterikeskuksen kanssa vuoden 2020 alusta. Syntyy uusi Digi- ja väestötietovirasto, jolla tulee olemaan valtakunnallinen toimivalta. Heusalan mukaan sähköisen asioinnin lisääminen parantaa ja nopeuttaa palvelua. Maistraatin palvelut eivät ole enää kiinni paikkakunnissa. Jos esimerkiksi pääkaupunkiseutu ruuhkautuu, jono voidaan purkaa vaikka Kajaanissa, jossa ruuhkaa ei ehkä ole juuri silloin. –Uutena lähtökohtana on valtakunnallinen toimivalta, kun nykyään kaikilla yhdeksällä maistraatilla on lähtökohtaisesti oma toimivaltansa, Länsi-Suomen maistraatin päällikkö Jari Taipale sanoo. "Maistraatti ei kohtaa saman mittaluokan ongelmia kuin Kela" Maistraatti muuttuu vähän kuin Kelaksi, sillä maistraattiin tulee vähitellen valtakunnalliset työjonot Kelan malliin. Jari Taipale ei usko, että maistraatti kohtaa saman mittaluokan ongelmia kuin Kela, joka ruuhkautui pahasti esimerkiksi silloin, kun toimeentulotuki siirtyi sille. –On huomattava, että Kela sai yhden ison ja uuden kokonaisuuden. Digi- ja väestötietoviraston nykyiset maistraattitoiminnot eivät ole muutoksen yhteydessä saamassa merkittäviä uusia tehtäviä. Taipaleen mielestä Kela ja verohallinto ovat tehneet onnistuneesti sähköisiä sovelluksia – miksi siis maistraatti ei voisi onnistua digiloikassaan. Sähköistetään kaikki toiminnot, jotka eivät edellytä käyntiä Vielä ei ole selvillä, mitkä kaikki maistraatin palvelut siirtyvät nettiin. Ensi vuoden puolella on tulossa tarkempaa tietoa. Periaatteessa sähköistetään kaikki toiminnot, jotka eivät edellytä käyntiasiointia. Vihkiminen ei sentään mene nettiin ja se säilyy paikallisena palveluna. Maistraatista annetaan paljon otteita henkilötiedoista. Nyt on tarkoitus kehittää palveluita, jotta henkilö voi itse esimerkiksi pankkitunnuksilla tunnistautumalla hakea otteet väestötietojärjestelmästä. Niillekin, jotka eivät pysty käyttämään nettiä, palvelu edelleen tarjotaan. Lakiesitys uudesta Digi- ja väestötietoviraston organisaatiosta on menossa eduskuntaan marraskuun puolivälissä. Edunvalvontavaltuutusten määrä kasvaa nopeasti Tietoisuus edunvalvontavaltuutuksen merkityksestä on lisääntynyt. Henkilö voi itse tehdä valtuutuksen, kun on vielä oikeustoimikykyinen. Se tulee voimaan, kun maistraatti vahvistaa sen lääkärintodistuksen perusteella. Kun valtuutuksia on koko ajan enemmän, edunvalvojan määräämisen tarve vähenee. Edunvalvontavaltuutusten määrä on viidessä vuodessa kasvanut runsaasti. Vuoden 2017 lopussa voimassa oli 6 156 edunvalvontavaltuutusta, kun viittä vuotta aikaisemmin vain 1 701. Edunvalvojana voi olla yksityishenkilö, esimerkiksi omainen tai muu läheinen. Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojaksi myös yleisen edunvalvojan. Edunvalvontojen ja edunvalvontavaltuutusten tilastoista selviää, että edunvalvonnan piiriin tuli vuonna 2017 kaikkiaan 12 004 ihmistä ja se päättyi 9 359 tapauksessa. Alkavat valvonnat ovat viidessä vuodessa lisääntyneet noin 3000:lla ja päättyvät reilulla 1000:lla. Vuoden 2017 lopussa päämiehiä oli kaikkiaan yli 71 000.