Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Feministi ja taloustutkija sen tietävät: kotityö on poliittista, ja se pitäisi ottaa laskelmissa huomioon

Tämän viikon keskiviikkona Tilastokeskus julkaisi mielenkiintoisen laskelman osana kansantalouden seurantaa. Kyseessä oli tilasto kotitalouksissa tehdyn työn arvosta, joka periaatteeltaan vastaa paljon seurattua bruttokansantuotetta. Mistään pikkusummasta ei ole kyse, sillä tilaston mukaan kotitalouksien tekemän työn arvo oli Suomessa noin 95 miljardia euroa. Se on yli 40 prosenttia virallisesta bkt:sta. Kotitöiden rahallista arvoa ei ole mahdollista mitata samalla metodilla ja tarkkuudella kuin yrityksissä. Tämän johdosta se on jätetty kokonaan pois virallisista bkt-luvuista. Kotitöiden arvoa myös mitataan vain noin kolmen vuoden välein ja useamman vuoden viiveellä. Nytkin julkaistut tilastot sijoittuvat vuoteen 2016. Viime vuosina keskustelu kotityön sisällyttämisestä myös virallisiin bkt-tilastoihin on voimistunut. Taloutta feministisestä näkökulmasta katsovat argumentoivat, että tällä tavoin kotityöt, jotka edelleen kasaantuvat pääosin naisten hoidettavaksi, saisivat ansaitsemansa huomion, eivätkä tilastot enää aliarvioisi naisten tekemän työn arvoa. Tämä vaatimus on kohtuullinen, eikä loppujen lopuksi ollenkaan uusi. Jo Simon Kuznets , joka 1930-luvulla loi perusteet modernille kansantalouden tilinpidolle, nosti esiin, että kotitalouksien poissulkeminen luo huomattavan rajoitteen talouden mittaamiselle. Hänen huomionsa oli, että bruttokansantuotteen vertaaminen eri valtioiden ja ajanjaksojen välillä vääristyy, koska luvut eivät huomioi eroja kotityön tuottamassa arvossa. Esimerkiksi ulkona syömisen yleistyminen vääristää tilastoja, sillä kotikokkaus ei näy bkt:ssa toisin kuin ravintolassa käyminen. Yksinkertaisessa talouden kuvauksessa yhteiskunta rakentuu kolmelle perusinstituutiolle, jotka ovat valtio, markkinatalous ja kotitaloudet. Perinteisesti kahden ensimmäisen on nähty tuottavan hyödykkeitä, joita viimeinen kuluttaa. Kysymys kotitöistä osoittaa kuitenkin, että todellisuus on monipuolisempi. Sillä, miten paljon, kuinka tehokkaasti ja kuka kotitöitä tekee, on suuri vaikutus koko muuhun talouteen. Nämä vaikutukset näkyvät muun muassa työvoimaan osallistumisessa, julkisten palvelujen tarpeessa ja tuloeroissa, mikä tekee niistä merkittäviä myös poliittisen päätöksenteon kannalta. Olisi siis syytä, että mediassa ja päätöksenteossa viitattaisiin useammin sellaisiin lukuihin, jotka huomioivat myös kotityön vaikutuksen. Tämä antaisi paremman kuvan talouden rakenteesta kuin virallinen mutta rajoittunut bkt. Kirjoittaja on kauppatieteiden…opiskelija.