Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lauma kaikkivaltias – Politiikassa kansa on pyhä sana, mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Maailman kuuluisin työväenlaulu on Kansainvälinen . Porvarikin muistaa marssin alun. Työn orjat sorron yöstä nouskaa! Ranskalaista alkuperää olevan laulun suomenkieliset sanat julkaistiin ensi kerran Työmies -lehdessä toukokuussa 1905. Työväenliikkeen aatetta tiivistäneen marssin monien säkeistöjen sanoja tuskin muistaa enää hartainkaan ilman lunttilappua. Mutta onpa siellä lyriikassa ainakin yksi kohta, josta on tullut myös porvarillisen demokratian pyhä opinkappale. Tunnetuimman työväenlaulun toisessa värssyssä sanotaan nääs näin: Ei muuta johtajaa ei luojaa, kuin kansa kaikkivaltias . Noin runollisesti demokratiaa ei ole enää tapana määritellä. Mutta samasta asiasta on kyse myös tässä vallitsevassa demokratiassa, jossa hallitsevien valta perustuu kaikkivaltiaan kansan myöntämään lupaan. Johtajien vastuu valitsijoilleen ja valitsijoiden valta vaihtaa johtajansa: se on ollut tärkeä yhteiskunnallinen keksintö aikoinaan. Mutta ei sitä työväenliike keksinyt. Kuninkaatkin valittiin vertaistensa joukosta ennen perintökruunuja. Maailman ensimmäinen hallitsijan valtaa rajoittava perustuslaki kirjattiin ylös muinaisessa Englannissa jo 1200-luvulla. Vasta Ranskan vallankumouksen aikoina 1700-luvun lopulla nousi huutoon ajatus, että kuka tahansa kurja on yhtä oikeutettu päättämään maan hallinnosta kuin aateli ja muu herrasväki. Samalla syntyi vakaumus kansasta kaikkivaltiaasta. Se on ollut Ranskan vallankumouksen kestävin saavutus. Tänä päivänä kukaan ei enää edes kehtaa julkisesti epäillä, etteivät kaikki äänioikeutetut ehkä sittenkään ole kypsiä päättämään valtion asioista. Kansa on kaikkivaltias. Sitä toistelee jokainen kentän laidasta laitaan. Politiikan sanastossa kansa on pyhä sana, vaikkei kukaan voi määritellä, mitä kaikkea se on ja mitä ei. Ilkeä biologi kysyy, mitä eroa on laumalla ja kansalla. Eläinten oikeuksia korostavana aikana se onkin hyvä kysymys. Lauma kaikkivaltias. Kuulostaako se pyhältä demokratialta? Laumaeläinten johtavat yksilöt ohjaavat laumaansa kokemustensa mukaan. Kansa kaikkivaltias saattaa muistuttaa laumaa, jolla ei ole omaa tahtoa tai suuntaa, ellei lauman johtaja osoita sitä. Kansaksi sanottu muodostuu oikeastaan useista laumoista, joilla on omat johtajansa ja omat reviirinsä puolustettavanaan. Yhtenäisimmillään kansa on silloin, kun se vastustaa jotakin. Kauniisti ajatellen kansa näin estää johtajien tyhmän haihattelun Joskus johtaja taas julistaa laumalleen, että se on luuloineen oikeassa. Lauma innostuu, että siinäpä vasta viisas ja rohkea johtaja. Lauman luulojen totuudeksi korottaminen on muodissa monien maiden politiikassa. Lauma itse lopulta maksaa, kun tulee laskun aika. Kirjoittaja on Aamulehden…emeritustoimittaja.