Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti: Lisää rahaa osaamisen ja tasa-arvon vahvistamiseen, ilmastonmuutostaisteluun – varallisuusverotus kiristyisi ja energiatuet pienentyisivät

Vasemmistoliitto esittää lisäsatsauksia osaamiseen, tasa-arvoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kansanedustaja Kari Uotila esittelivät tänään eduskunnassa puolueen laatiman vaihtoehtobudjetin vuodelle 2019. Vasemmistoliiton laskelmien mukaan puolueen vaihtoehto valtion budjetiksi hyödyttäisi taloudellisesti kaikkia niitä suomalaisia, joiden kuukausipalkka jää alle 6 500 euron. –Suomalaisten ylivoimaiselle enemmistölle jää enemmän käteen kuin hallituksen vaihtoehdossa. Esimerkiksi pienituloinen palkansaajaperhe nettoaa 235 euroa kuukaudessa ja keskituloinen 31 euroa, Andersson sanoo. Puolue nostaisi samalla opintoraha 94 eurolla sekä kansan- ja takuueläketta 50 eurolla. Vasemmistoliitto parantaisi perusturvaa ja julkispalveluita yhteensä lähes 1,4 miljardilla eurolla. –Tulo- ja varallisuuserot pienenevät, 58 000 ihmistä nousee köyhyysrahan yläpuolelle ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyy, Andersson luettelee vasemmistoliiton mallin vaikutuksia. Puolue esittää samalla vaihtoehtobudjetissaan koulutusjärjestelmien rahoituksen lisäämistä 500 miljoonalla eurolla sekä tutkimus- ja kehitysmäärärahojen kasvattamista 170 miljoonalla eurolla. Vasemmistoliitto rahoittaisi uudistuksensa kiristämälle varallisuus- ja osinkoverotusta, perumalla kiky-sopimuksesta aiheutuneet sosiaalivakuutusmaksujen muutokset ja järkevöittämällä energiatukia. Puolue karsisi myös ympäristölle haitallisia tukia. Vaihtoehtobudjetin tulopuolella on myös lentovero sekä louhittujen malmien arvoon perustuva kaivosvero. Puolue esittää myös yhteiskunnan ekologista rakennemuutosta tukevia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vasemmistoliitto ehdottaa ensi vuoden budjettiin noin puolen miljardin euron kestävyyspakettia, jossa huomioidaan esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden sekä kestävän metsänhoidon tukeminen. –Tavoistamme tuottaa, kuluttaa, asua, liikkua ja syödä täytyy tehdä nopeasti hiilineutraaleja. Kyse on todella valtavasta muutoksesta, joka edellyttää valtiolta strategista visiota sekä huomattavia taloudellisia panostuksia. Tämä työ on välittömästi pantava käyntiin, Kari Uotila sanoo.