Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Nämä teokset kisaavat kaunokirjallisuuden Finlandiasta – Taas historiateemat jyräävät

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi teosta, joiden teemat painottuvat vahvasti historiaan sekä siirtomaavaltojen, alkuperäiskansojen ja uskonnollisten yhteisöjen pohdintaan. Palkinnon saajaksi ovat ehdolla kirjailijat Olli Jalonen, Jari Järvelä, Katja Kettu, Pauliina Rauhala, J. Pekka Mäkelä ja Lars Sund . Joukon todellinen Finlandia-konkari on hämeenlinnalainen Olli Jalonen, joka on teoksellaan Taivaanpallo (Otava) ehdolla nyt viidettä kertaa. Jalonen on voittanut palkinnon aiemmin vuonna 1990. Kirjailijoiden konkarikaartiin lukeutuvat myös Jari Järvelä ja Lars Sund, jotka ovat olleet ehdokkaina kahdesti tätä ennen. Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan valitsee toimittaja ja Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Seppo Puttonen . Voittaja julkistetaan 28. marraskuuta. Lue myös: Madventuresista tuttu Riku Rantala asui lapsena Intiassa ja ahmi naisten viihdelukemistoja – Nyt hän ja muut Finlandia-diktaattorit paljastavat kirjasuhteensa Tässä lista ehdokkaista sekä valintaraadin perusteluja: Teos kuljettaa lukijan Saint Helenan saarelta Lontooseen Angus-pojan matkassa 1600-luvun lopussa. Se valottaa emämaa Englannin väkivaltaa synnyttäviä toimia saariyhteisössä. Anguksen kohtaamat vaarat antavat Taivaanpallolle seikkailuromaanin silauksen, mutta tärkein seikkailu on Anguksen maailmankuvan muutos. Eloisan notkeasta kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu. Jari Järvelän kaltainen seitsenvuotias lapsi tekeytyy "näkymättömäksi pojaksi" kahden mummonsa ja aikuisten seurassa kuunnellakseen heidän puheitaan sisällissodasta. Eläytyessään mummojensa kohtaloihin poika antaa pitkään vaietulle menneisyydelle tunnepohjaisen ja sanallisen ilmaisun. Vuoden 1918 tapahtumien sanallistaminen lapsen kokemuksien kautta jarruttaa sisällissodan synnyttämän taakan siirtämistä sukupolvelta toiselle. Lue myös: Rakkaus yhdistää sisällissodan jakaman kaupungin, mutta haamut kantavat silti sukupolvien yli Kirjeromaanissa aikuinen Lempi pohtii Yhdysvaltain alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten suhdetta valtakulttuuriin, mikä paljastaa monenkertaista kulttuurista tukahduttamista ja väkivaltaa. Kokonaisuutta kannattaa Ketun rikkaasti soiva lumoava kieli. Lue myös: Jos luet tänä vuonna vain yhden suomalaisen romaanin, lue Katja Ketun upea, Twin Peaks -henkinen mysteeritarina Rose on poissa Taisto-papan usko on sääntö- ja lakiuskoa, kun taas pojanpoika Aaronille usko elää musiikissa, kirjoituksessa Tärkeitten Asioitten Vihkoon ja leikeissä mummon kanssa. Uskonnollisen yhteisön syntienkantajiksi joutuvat lopulta kaikki, raskain paino sälytetään heikoimpien hartioille. Kertojien luontohavainnot ovat aistivoimaisia ja merkityksistä raskaita. Lue myös: Taivaslaulun tekijä kertoo nyt lestadiolaisuuden ahdistavista hoitokokouksista – tämän jälkeen hän ei enää koskaan aio kirjoittaa romaania herätysliikkeestä Lue myös: Taivaslaulun kirjoittajan toinen romaani Synninkantajat tutkii tilannetta, jossa uskonyhteisön huolenpito jäsenistään muuttuu henkiseksi väkivallaksi Osin lähetystyöntekijä Helvi Södermanin päiväkirjoihin perustuva romaani avaa mukaansatempaavan ja koskettavan näkymän Kiinan–Japanin sotaan. Romaanista kasvaa monikerroksinen ja -ääninen kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelu, jossa henkilöt ruotivat toimintansa perusteita ja oikeutusta. Lue myös: Suomalaiset lähetystyöntekijät levittivät kristinuskoa ja lukutaitoa 1930-luvun Kiinassa - Nankingin verilöyly muutti kaiken Teoksesta piirtyy elämää sykkivä ajankuva pienestä paikkakunnasta. Tapahtumat soljuvat 1960-luvulta 1980-luvulle popmusiikin tahdissa. Pohdittavaksi nousee taiteellisen lahjakkuuden merkitys, kun tulevan säveltäjän äiti yrittää tukahduttaa poikansa musiikkiharrastuksen.