Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Maakuntien johtaminen edellyttää uutta tietoa

Maakuntien tietojohtaminen edellyttää tietoa, jota ei nyt ole. Kokemustiedolle annetaan yhä enemmän painoarvoa päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Se näkyy erityisesti kokemusasiantuntijoiden yleistyneenä käyttönä. Toiminnasta ei kuitenkaan synny systemaattista tietoa palvelurakenteiden laajemman kehittämisen näkökulmasta. Tarvitaan siis muutakin tietoa ihmisten arjen kokemuksista. Tätä tietoa on perinteisesti kerätty massiivisten kansallisten kyselyiden kautta, mikä on kallista ja hidastempoista. Kysymykset tukevat harvoin suoraan poliittista päätöksentekoa. Päätöksenteko perustuu paljolti rekisteriaineistoihin, joiden tieto kertoo yhä enemmän palvelutarjonnasta kuin kansalaisten näkemyksistä, miten heidän elämänsä sujuu ja mitä tukea he tarvitsisivat. Tietotuotanto on uudistumassa ja yhdenmukaistumassa samalla kun palveluiden digitalisointi alkaa oikein toteutettuna tuottaa tietoa. Nyt on siis oikea hetki antaa maakuntien asukkaiden äänen kuulua. Se lisäisi myös tulosten vaikuttavuutta, sillä nykykäsityksen mukaan asiakkaiden ja asukkaiden osallistuminen tiedonkeruuseen myös tutkimuksen tekijöinä ja suunnittelijoina tekee ihmisistä kohteiden sijasta tasavertaisempia toimijoita. Päätöksenteossa on siirrytty yhä vahvemmin kvartaaleittain toteutettavaan budjetin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin, ja tätä eivät rekisteritiedot tai kansalliset tiedonkeruut tue. Tarvitaan siis nopeampaa tietotuotantoa päätöksentekijöiden avuksi. Tämä on toteutettavissa varsin edullisesti, ja tietoa voitaisiin helposti koota lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteesta, maakunnan aikuisten osallisuudesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä kokemuksista. Valtiovarainministeriön kuntakokeilussa kehitettiin 2015-16 tiedonkeruumittari osaksi Hyvinvoinnin integraattorimallia. Tämän jälkeen mittaria sovellettiin kansallisessa ODA-hankkeessa Kuopiossa digitaaliseen moniammatilliseen yhteistyöhön kouluympäristössä. Kunnat voivat halutessaan hyödyntää tätä monialaista opiskeluhuollon mallia, joka samalla tuottaa jatkuvaa tietoa oman kunnan koululaisten sekä heidän perheidensä elämäntilanteista. OECD on arvioinut mallin edustavan globaalisti tavoiteltavaa suuntaa. Suomeen ollaan rakentamassa yhtenäistä asiakaskokemusten tiedonkeruun mallia THL:n toimesta. Tätä kautta syntyy suoraan palveluihin liittyvää kokemuksellista tietoa. Oletettavasti järjestelmä alkaa tuottaa on-line-tietoa palvelukokemuksista. Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut tullevat jatkamaan tiedontuotantoaan osapuilleen samoin kuin aiemmin. Tätä harvemmalla syklillä syntyvää tietoa voidaan pitää kokemustiedon pohjana, ja sitä voidaan käyttää myös kansainvälisiin vertailuihin. Edellä kuvattuun tiedontuotantoon jää kuitenkin aukko nopeatempoisemman väestöllisen tiedon tuottamiseen. Tarvitaan myös tietoa erityisesti siitä, millaista ihmisten elämä on heidän asuinympäristössään. Tätä kokemusta varten on olemassa yksinkertainen mittari paikallisen sosiaalisen hyvinvoinnin arvioimiseksi. Jatkuvasti toteutettava paikallisen sosiaalisen hyvinvoinnin tiedonkeruu tuottaisi tietoa maakunnan sisältä niin tarkalle tasolle kuin tietoa kerätään. Tiedonkeruu voidaan toteuttaa ulkoistettuna palveluna tai hoitaa omana työnä. Systemaattisesti toteutettuna pienellä henkilöresurssilla voi koota luotettavaa tietoa paikallisesta sosiaalisesta hyvinvoinnista ja osallisuudesta esimerkiksi puhelinhaastatteluin. Tarkan etukäteissuunnitelman mukaisesti toimien saadaan tietoa kaupunginosittain, kaupungeittain ja maakunnan tasoisesti siitä, millaiset elämisen mahdollisuudet alue tarjoaa. Tarvittaessa voidaan koota erikseen tietoa vaikeasti tavoitettavista väestöryhmistä jalkautumalla. Lisäksi on mahdollista liittää samaan kokemustiedon tuotantoon uusia digitaalisia ja eri ikäryhmiä parhaiten tavoittavia ratkaisuja. Osana normaaleja asiakasprosesseja ja erikseen keräten voidaan saada edullisesti käyttökelpoista tietoa väestön ja väestöryhmien elinoloista ja elämäntilanteista. Kirjoittajista Sakari Kainulainen on asiantuntija sekä hyvinvointitutkimuksen dosentti ja Reija Paananen projektipäällikkö ja sosiaalilääketieteen dosentti. Molemmat työskentelevät Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Kokemustiedolle…annetaan yhä…enemmän…painoarvoa. Ollaan rakentamassa…asiakaskokemusten…tiedonkeruun…yhtenäistä mallia.