Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tavase ei vedä pois hakemustaan tekopohjavesilaitoksesta – nyt neuvotellaan avin kanssa hankkeen toteutuksesta

Jo 20 vuotta valmisteltua Tavasen tekopohjavesihanketta ei ole kuopattu, vaikka korkein hallinto-oikeus ei elokuussa myöntänyt lupaa tekopohjaveden tuotantoalueelle Pälkäneen Keiniänrannan Natura-alueen läheisyyteen. Tekopohjavesiyhtiö voi kuitenkin jatkaa Kangasalan Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen lupakäsittelyä. Tavase oy:n ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela sanoo tekopohjavesiyhtiön hallituksen päättäneen, että hanketta viedään nyt eteenpäin KHO:n edellyttämällä tavalla. –Olemme ilmoittaneet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aville, että pidämme tekopohjavesilaitosta koskevan hakemuksen sisässä ja haluamme neuvotella toteutusehdoista. "Kangasalla jatketaan normaalina vesitalousasiana" Jokela pitää suurena helpotuksena, että luonnonsuojelulain mukainen este poistui KHO:n ratkaisulla Kangasalan osalta. –Voimme viedä hanketta eteenpäin Kangasalan harjujen osalta normaalina vesitalousasiana, koska KHO:n mielestä laitos ei siellä vaaranna alueen Natura-arvoja. Pälkäneen Keiniänrannan osalta on KHO:n mielestä epävarmaa, millaisia vaikutuksia tekopohjaveden muodostuksella olisi Natura-alueen luontoon. Hakemusta saatetaan muuttaa Pälkäneellä Nykyisellä suunnitelmalla Tavase ei voi tekopohjavesilaitostaan Pälkäneellä toteuttaa. –Hakijalla on päätöksen mukaan kuitenkin mahdollisuus muuttaa suunnitelmaansa, jotta epävarmuus Natura-haittojen osalta poistuu. Aiomme tutkia myös tämän mahdollisuuden, selvittää Jokela. Tavase ja aluehallintovirasto neuvottelevat tekopohjavesilaitoksen toteuttamisesta viikolla 46. "Nyt puntaroidaan miten voidaan edetä" Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen avista sanoo Tavasen hakemuksen pysyvän edelleenkin vireillä virastossa. –Neuvottelemme yhtiön kanssa tilanteesta 12. marraskuuta alkavalla viikolla. Nyt puntaroidaan, millä edellytyksillä hanketta voitaisiin viedä eteenpäin. Pälkäneellä tarvitaan lisäselvityksiä, jotta luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset voisivat täyttyä, sanoo Paananen. Alkuperäinen tavoite 70 000 kuutiota/vrk Tekopohjavesilaitoksen alkuperäisenä suunnitelmana oli tuottaa tekopohjavettä 50 000 kuutiota vuorokaudessa Kangasalan harjuissa ja 20 000 kuutiota Pälkäneen harjujaksolla. –KHO:n päätöksellä Pälkäneen arvioitu tuotanto poistuu, mutta Kangasalla olisi mahdollisuus tuottaa tekopohjavettä tilapäisesti enimmillään 59 000 kuutiota vuorokaudessa, sanoo Jokela. Suunnitelmat tekopohjaveden valmistamiseksi Kangasalan-Pälkäneen harjujaksolla ovat vuosikymmenten aikana aiheuttaneet paljon vastustusta. Talousveden tarve ei Petri Jokelan mukaan ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Kaupinojan vedenottamon saneeraamiseen on tähän mennessä käytetty jo 25 miljoonaa euroa, kun alkuperäinen arvio oli 21 miljoonaa. Vesiprosessiin liittyvät saneeraushankkeet ovat edelleenkin kesken ja jatkunevat vähintään vuoden 2019 loppuun. Petri Jokela arvioi edessä olevan vielä miljoonien lisäkustannukset. Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankintaratkaisuja on väännetty jo vuodesta 1993 lähtien. Kuuden kunnan eli Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Tampereen, Valkeakosken ja Vesilahden omistama Tavase oy perustettiin vuonna 2002. Yhtiön tarkoituksena on ollut hankkia tarvittava raakavesi, valmistaa siitä tekopohjavettä 70 000 kuutiota/vrk harjujen läpi imeyttämällä ja myydä se osakkaille. Valkeakoski on käytännössä irtaantunut tekopohjavesilaitos-hankkeesta ja maksanut Tampereen kaupungille lainaosuutensa yhtiöstä. Tekopohjavesilaitoksen valmisteluun on tähän mennessä käytetty alueen kuntien varoja noin kuusi miljoonaa euroa. Itse laitoksen ja siirtolinjojen on arvioitu tulevan maksamaan 57 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungilla on käytössään kaksi toisistaan riippumatonta vedenottamoa: Roineen vettä hyödyntävä Ruskon ottamo ja Näsijärven vettä käyttävä Kaupinojan vedenottamo. Ne toimivat toistensa varalaitoksina. Käytössä on lisäksi viisi pohjavedenottamoa. Ruskon laitos tuottaa talousvettä 50 000 ja Kaupinoja saneerausurakan suunnitelman mukaisesti jatkossa 60 000–66 000 kuutiota vuorokaudessa. Tavase-tekopohjavesilaitoksen on määrä hyödyntää Roineen vettä.