Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Moron kolumni: 12 vuoteen mahtuu paljon

Melkein päivälleen 12 vuotta sitten Aamulehden silloisella vastaavalla päätoimittajalla Matti Apusella oli ongelma. Moro -lehdelle piti löytää pikaisesti uusi vetäjä, sillä aikojen alusta Moroa ja sitä ennen A-Tamperetta vetänyt tuottaja Olli Kemmo aikoi jäädä eläkkeelle. Työskentelin silloin Aamulehden kotimaan uutisissa ja vedin myös jonkinlaista erä- ja luontopalstaa. Vajaan 20 vuoden aikana olin kiertänyt aika monella Aamulehden osastolla, joten Apusen tarjous Moron tuottajuudesta oli vähintäänkin mielenkiintoinen. Näillä eväillä uusi ura lähti lentoon. Vuosien mittaan on tapahtunut paljon ja kaupunkikin on muuttunut. Moro- lehdellä on ollut aika monessa hankkeessa sormensa pelissä. Osa on jo historiaa, osa näkyy yhä kaupunkikuvassa. Pormestari Timo. P. Niemisen kanssa löytyi nopeasti yhteinen mielenkiinnon kohde. Timo P. halusi, että Keskustorille tulee oikea joulutori Saksan malliin. Pormestarin pyyntö osallistua joulutorin ohjausryhmään oli kunnianosoitus, joka toi mukanaan paljon hauskoja hetkiä. Vieläkö muistat, kun Moro -lehden joulutorijutusta käynnistyi hirvittävä paahdettujen kastanjoiden ostoryntäys? Muutamassa päivässä myytiin loppuun kaikki Suomen kastanjat. Toinen samanlainen ryntäys koettiin ravintola Ohranjyvän kehittämän Moro-klökin kanssa. Sillä oli niin kova menekki, että yksi ainesosa eli vaniljalikööri uhkasi loppua myös kesken kaikilta juomatukkureilta. Moro-klökiä muuten saa jälleen Joulutorilta. Oma lukunsa on tietysti Moron peräkonttikirppis, josta syntyi hetkessä Suomen suurin kierrätystapahtuma. Lisäksi siitä tuli merkittävä Tampereen Ruokanyssen hyväntekeväisyystapahtuma, kun seurakunnat lähti yhteistyökumppaniksi. Viime syksynä oli vuorossa 20. juhlakirppis. Nykyisin kansainväliset ruokatorit saapuvat säännöllisesti Keskustorille tai Hämeenpuistoon, mutta itse asiassa ne eivät ole Tampereella kovin vanhoja keksintöjä. Myyjät löysivät Tampereelle Helsingin kautta, kun jostakin Narikkatorin tuntumasta sellaisen havaitsin. Silloinen tapahtumakoordinaattori, nykyinen tapahtumatoimiston päällikkö Saara Saarteinen sai vankkurit liikkeelle ja kohti Tamperetta. Pian löytyikin ruokatorien kunkku, paikan päällä paistettu tuore patonki. Moro -lehti kertoi, että yhdellä torikauppiaalla on mukana kulkeva leipomo, josta myydään lämpöisiä patonkeja. Ja taas jono oli valmis. Pahimmillaan se taisi olla koko Keskustorin mittainen. Kaikkiaan takana on yli 30 vuotta Aamulehdessä . Jos pitkän uran varrelta pitäisi valita mieliin painuvin uutinen, olisi se ehdottomasti 1990-luvun alkuun ajoittuva pakolaisten marssi Viipurin kautta Suomeen. Työpäivän päätteeksi eräänä sunnuntai-iltana tuli Viipurista vinkki, jonka mukaan sadat Druzba-hotellin pihalla leiriytyneistä pakolaisista aikoo lähteä marssille koti Suomea. Autoon ja kohti Neuvostoliittoa. Vielä saman vuorokauden puolella pääsin Viipuriin, jossa marssivalmistelut olivat käynnissä. Koko tarina päättyi siihen, että miliisit pamputtivat rajalla pakolaiset ja minä sain isot sakot laittomasta maassa olosta.