Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Onko Jenni Haukion itsenäisyyspäivän puku oikeasti ekologinen? Selvitimme, miten uusi kuitu eroaa tutuista materiaaleista

Viskoosi, modaali, tencel. Näistä selluloosamuuntokuiduista tehdyt vaatteet ovat olleet jo kauan kuluttajille tuttuja, mutta tiistai teki tunnetuksi uuden puupohjaisen kuidun: Ioncellin. Aalto-yliopisto nimittäin tiedotti, että rouva Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän vastaanotolla pukuun, jonka materiaalina on käytetty koivusta valmistettua Ioncell-kuitua. Ioncell-kuidun sanotaan olevan erityisen ekologista, ekologisempaa kuin esimerkiksi viskoosin. –Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on iso ongelma ympäristön kannalta monesta eri näkökulmasta, sanoo työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistosta. –On löydettävä vaihtoehtoja öljypohjaisille materiaaleille, kuten polyesterille, ja puuvillalle, jonka kasvualaa ei voi enää lisätä. Lisäksi meidän pitäisi pystyä kierrättämään materiaaleja, Viskoosi on puupohjaista, mutta sen ongelma taas on erittäin myrkyllinen rikkihiili, jota sen valmistuksessa joudutaan käyttämään. Viskoosia on myös hankala kierrättää. Ioncellin valmistuksessa rikkihiili on korvattu ionisella nesteellä, joka on käytännössä suolaa. Kääriäisen mukaan valmistuksessa ei tarvita veden lisäksi muita aineita. Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet Ioncell-menetelmää jo useiden vuosien ajan, ja tällä hetkellä valmistellaan pienimuotoisen koetuotannon aloittamista. Vielä tutkitaan sitä, miten ioninen neste saadaan talteen ja kierrätettyä. –Se on ihan ehdoton asia, joka pitää saada toimimaan, Kääriäinen sanoo. Ioncellin hyvä puoli on se, että tulevaisuudessa vanhat tekstiilit voidaan kierrättää uuden kuidun raaka-aineeksi useita kertoja. Se on ympäristön kannalta tärkeä asia. Kun tekstiilikuitu on valmistettu puusta, se sitoo itseensä puuhun varastoituneen hiilen. Kun puupohjaista tekstiiliä pystyy kierrättämään, hiili säilyy kuidussa koko sen käyttöiän ajan. Ioncell-kuidun raaka-aineena voidaan käyttää puun lisäksi kierrätyspaperia tai -pahvia sekä tekstiilijätettä. 18 vuotta Finlaysonilla Tamperelaisella Pirjo Kääriäisellä on pitkä kokemus kankaiden parista, sillä hän työskenteli 18 vuotta Finlaysonilla, vuoteen 2006 asti. Hän kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä kehitteillä peräti viisi selluloosamuuntokuituja hyödyntävää menetelmää. Näitä ovat muun muassa VTT:n karbamaatti-teknologia ja Biocelsol-menetelmä, jota on kehitetty Tampereen teknillisessä yliopistossa. –Maailmalla on kehitteillä monia menetelmiä, mutta täytyy myöntää, että Suomi on nyt oikea kihinäpiste. Näissä kaikissa menetelmissä tähdätään ekologisempaan prosessiin kuin viskoosin valmistuksessa. Hyvästä pöhinästä huolimatta mikään Suomessa kehitteillä olevista menetelmistä ei ole vielä kaupallisessa käytössä, sillä kehittäminen vie aikaa ja rahaa. Kääriäinen uskoo, että kaupallisia sovelluksia nähdään noin kolmen vuoden kuluessa. Ioncell-kuidulla voi mennä vielä pidempään. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Ioncell-kuidusta valmistettuja vaatteita aletaan valmistaa teollisessa mittakaavassa vuonna 2025.