Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Nyt on Stubbin viimeinen hetki haalia ääniä – EPP aloittaa kärkiehdokkaan ratkaisevan suurkokouksensa Suomessa

Voiko Helsingissä keskiviikkona ja torstaina pidettävällä Euroopan kansanpuolueen (EPP) kongressilla olla ajan kanssa vaikutusta suomalaisen arkeen? Vaikea sanoa. Ainakin toistaiseksi EPP on merkittävin poliittinen voima EU:ssa ja puolue vaikuttaa paljon unionin päätöksentekoon. Unionin päätöksillä on puolestaan vaikutusta jäsenmaissa eli myös Suomessa. Jos EPP säilyy suurimpana ryhmänä myös ensi toukokuun EU-vaaleissa, se pääsee yhä vaikuttamaan vahvasti eurooppalaisten elämään. Helsingin kongressissa EPP valmistelee linjaansa, jolla sen jäsenpuolueet aikovat haalia vaaleissa ääniä. Suomesta EPP:hen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit. –EPP on ollut pitkään merkittävin ryhmittymä EU:n parlamentissa yhdessä sosialistien kanssa. EPP:llä on tällä hetkellä sekä komission, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajien sekä Euroopan parlamentin puhemiehen paikat. Tämä on auttanut heitä ratkaisevasti määrittämään EU:n agendaa ja suuntaa, pohtii tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Iso-Markku nostaa vapaakaupan, sisämarkkinat, sisäisen turvallisuuden kysymykset, muuttoliikkeen hallinnan ja Euroopan puolustuksen EPP:lle tärkeiksi aiheiksi. –Suomen nykyinen hallitus on ollut innostunut pitkälti samoista aiheista EPP:n kanssa. Eurooppalaista puolustusyhteistyötä pidetään EPP:ssä keskeisenä asiana, mutta eri jäsenmaiden välillä näkyy painotuseroja. Yhdelle suomalaiselle EPP:n Helsingin kongressilla on suuri merkitys. Alexander Stubb kisaa EPP:n kärkiehdokkuudesta eli siitä, onko Stubb EPP:n ehdokas seuraavaksi EU:n komission puheenjohtajaksi. EPP:n ehdokas on melko vahvoilla komission johtoon, koska puolue on ennusteiden mukaan yhä suurin ryhmittymä EU:n parlamentissa seuraavien vaalien jälkeenkin. Komission puheenjohtajan on tosin saatava parlamentin enemmistö taakseen, mikä voi vaalien lopputuloksesta riippuen olla haastavaa. Stubbin vastaehdokas saksalainen Manfred Weber on kisassa ennakkoarvioiden mukaan suosikki. Stubb yrittää kuitenkin vielä kovalla kampanjoinnilla Helsingissä lisätä kannatustaan. Kärkiehdokkaasta äänestää kongressissa 734 delegaattia, joten kaikilla kokoukseen saapuvilla ei ole äänioikeutta. Esimerkiksi norjalaiset osallistujat eivät äänestä, koska Norja ei ole EU:n jäsen. EU:n hyötyinä pidetään muun muassa rauhaa ja vakautta, vapaata liikkuvuutta unionin sisällä, kaupankäyntiä unionin sisällä ilman tulleja sekä parempaa yhteistyötä esimerkiksi poliisien ja oppilaitosten välillä. Jatkossa kaikki hyödyt eivät ole itsestään selviä, sillä esimerkiksi yhteisen maahanmuuttopolitiikan puuttuminen on unionille nykyisin ongelma. Jos yhteistä ratkaisua ei synny, rajat eivät enää välttämättä ole täysin auki unionin sisällä. Osa jäsenmaista suhtautuu nuivasti siirtolaisten vastaanottoon. Välimeren yli tulevia siirtolaisia varten on tarkoitus perustaa maihinnousupisteitä, jotta turvapaikkaa tarvitsevat erotetaan mahdollisimman nopeasti muista. Tämä ratkaisu on kuitenkin vielä kaukana valmiista. EPP käy osaltaan omaa keskusteluaan maahanmuutosta Helsingissä. Euroopan kansanpuolueen kongressi järjestetään Helsingin messukeskuksessa keskiviikkona ja torstaina. Kongressiin on tulossa noin kaksituhatta osallistujaa 41 maasta. Journalisteja tapahtumaan oli tiistaina ilmoittautunut noin 240. Kongressin pääteemoja ovat valmistautuminen kevään 2019 eurovaaleihin sekä EPP:n kärkiehdokkaan valinta torstaina. Kärkiehdokkuudesta kisaavat Alexander Stubb ja saksalainen Manfred Weber. Weber on suuren jäsenmaan ehdokkaana ennakkosuosikki. Kongressi tuo Helsinkiin useita EU-päättäjiä. Paikalla ovat muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel, Unkarin pääministeri Viktor Orbán, komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Brexit-neuvottelija Michel Barnier. Ei tule kahta suomalaista EU:n huipputehtäviin. Jos Alexander Stubbista tulisi EU-komission puheenjohtaja, Suomen Pankin entisen ja nykyisen pääjohtajan, Erkki Liikasen tai Olli Rehnin, tie Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi olisi tukossa. Erityisesti Erkki Liikanen, 68, olisi ilman Stubbin nimitystä vahvoilla, eikä vain suomalaisten mielestä. Hänellä on pitkä EU-kokemus suurlähettiläänä ja komissaarina, 14 vuoden keskuspankkikokemus ja hyvä maine EKP:n piirissä. Hänen johdollaan asiantuntijaryhmä esitti, että suurten pankkien kaatumisen estäisi vähittäispankki- ja investointipankkitoiminnan erottaminen toisistaan. Euroopan suurpankit eivät esityksestä pitäneet, eikä se ole edennyt. Huono toteutus ei tee kuitenkaan tyhjäksi Liikasen onnistumista saada aikaan esityksiä vuonna 2012, jolloin EU:n rahoitusjärjestelmä horjui kuilun partaalla. Liikasella on puolellaan myös EU:ssa tuttu jako pohjoiseen ja etelään. Nykyinen pääjohtaja Mario Draghi on Italiasta, aiemmat kaksi pääjohtajaa olivat Hollannista ja Ranskasta. Nyt olisi pohjoisen vuoro. Mutta on hänellä kaksi heikkouttakin; ikä ja taloustieteen tohtoritutkinnon puute. Rehnin, 56, heikkous on keskuspankkikokemuksen puute. Sitä on vain parin vuoden verran. Eikä hänkään ole taloustieteen tohtori, vaikka talouskomissaarina toiminen paikkaa osittain tätä puutetta. EKP:n pääjohtajien mandaattia on jaettu paitsi maantieteellisesti, myös rahapoliittisen näkemyksen perusteella. Ekonomistien mielestä Draghi on kuulunut kyyhkyihin. Kun suhdanteet ovat taittumassa, peräsimeen tarvitaan haukka. Kevään mittaan arvioidaan, onko Liikasesta Frankfurtin haukaksi.