Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kuva kertoo kaukaa viisaasta kaupungista, jossa kiskot vievät kohti tulevaa

Ilmakuva Tampereen Sammonkadusta kertoo, että kaupungin suunnittelijat ovat saattaneet olla kaukaa viisaita jo puolisen vuosisataa sitten. Tammelan kaupunginosasta itäkaakkoon lähtevä Sammonkatu ja sen jatkeena oleva Sammon Valtatie edustavat aikansa neuvostotyyppistä leveiden prospektien huumaa. Tietä vedettiin leveyttä säästämättä. Välillä kysyttiin, mihin kaikkea tilaa tarvitaan. Nyt tila on ollut tarpeen, kun Sammonkadun keskelle on vedetty raitiotiekiskoja. Niitä syntyy tätä nykyä noin 200 metriä päivässä. Kaikkiaan valmista on jo viitisen kilometriä. Samaan aikaan on toki tuskailtu tökkivää liikennettä Tampereen keskustassa. Järjestelyt vaihtuvat tiheään. Totuttu reitti muuttuu usein varoittamatta toiseen. Ja muutokset koskevat niin jalankulkijoita, pyöräilijöitä, yksityisautoilijoita kuin joukkoliikenteen käyttäjiäkin. Kehityksellä on hintansa. Ratikkajärjestelmää ei voi pudottaa yhtäkkiä jostain tyhjästä kaupunkiin. Työmatkaliikkuja on saanut ihan kokemusasiantuntijuutta soveltamalla tuntumaa siihen, mitä vaikutuksia ratikan rakentamisella ja muilla Tampereen katukuvaa mullistavilla rakentamishankkeilla on. Seuraukset näkyvät käytännössä kaupunkiliikenteen sinivoittoisissa busseissa. Ne ovat usein tupaten täynnä matkustajia riippumatta siitä, näyttääkö kello tyypillistä ruuhka-aikaa tai jotain ihan muuta. Aamupäivällä tai alkuiltapäivästäkin käy usein niin, että istumapaikat loppuvat suosituimmilla linjoilla. Välillä tulee ahdasta käytävän seisomapaikoillakin. Tilastoja käyttämättäkin voi tulla johtopäätökseen, että hankalat liikennejärjestelyt ja muuttuvat reitit keskustassa ovat saaneet yhä useamman työmatkalaisen vaihtamaan kulkemisensa tapaa. Auto on jätetty suosiolla kotipihaan, talliin tai lähiökadun varteen. Ratin taakse istumisen sijaan on valittu bussin penkki. Seurauksena on toki sitten sekin, että linja-autoille tulee lisähaastetta aikataulujen noudattamisessa. Pysähdykset kestävät entistä pidempään, kun bussiin nousijoita ja siitä poistujia on aiempaa enemmän. Tampereen keskustan kaaos ei kestä ikuisesti – jos sitä nyt kaaokseksi kehtaa kutsuakaan. Ratikan nytkähtäessä liikennöimään Pyynikintorin ja Hervannan sekä Taysin välillä vuonna 2021 sopii toivoa, että mahdollisimman moni käyttäjä siirtyy bussista siihen. Eikä palaa yksityisautonsa ohjaamoon. Ainakin Tampereen kaupunginhallitus teki maanantaina oikean päätöksen ja yrityksen osoittaa samaa kaukaa viisautta kuin Sammonkadun piirtäjät viime vuosisadalla. Se näet hyväksyi raitiotiejärjestelmän toisen osan kehitysvaiheen suunnitelman periaatteet. Tavoitteena on, että toinen vaihe eli rakentaminen välillä Pyynikintori–Lentävänniemi alkaa vuonna 2021 ja kaupallinen liikenne viimeistään vuonna 2024. Kaupunginvaltuusto pääsee konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan sanomaan lopullisen sanansa kakkosvaiheesta vuoden 2020 aikana. Seuraavana on edessä raiteiden ulottaminen ympäristökuntiin. Ylöjärvi, Kangasala ja Pirkkala ovat jo ilmaisseet vähintään alustavan kiinnostuksensa olla mukana suunnittelussa. Sekin on kaukaa viisasta, vaikka käytännön toteutus on vielä ehkä noin vuosikymmenen päässä. Silloin eletään aikaa, jolloin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tiedetään taas järkyttävän paljon enemmän kuin nyt.