Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kohti koulutusyhteistyötä korkeakoulujen kesken

Suomalaista korkeakoulutusjärjestelmä tulee muuttaa alustamalliseksi. Mallissa korkeakouluille tarjotaan mahdollisuus avata opetustarjontaansa myös muille kuin omille tutkinto-opiskelijoilleen. Käytännössä malli tarkoittaa koko Suomen laajuista kurssikattausta, josta jokainen opiskelija voi rakentaa laajan, oman tulevaisuutensa tarpeita vastaavan kokonaisuuden. Mallilla vastaamme työn murroksen tuomiin haasteisiin laajalla osaamisella. Esimerkki : Henkilö A opiskelee kauppatieteitä Tampereella. Hän haluaa opiskella vapaavalintaisina opintoina teologiaa Helsingin yliopistossa. Alustamalli tarjoaa hänellä suoran pääsyn tarjolla oleville kursseille ilman byrokratiaa. Henkilö A suorittaa 25 opintopistettä teologian opintoja Helsingin yliopistossa. Helsingin yliopisto palkitaan rahoitusmallissa henkilö A:n suorittamista opintopisteistä. Sekä opiskelija että opinnot tarjonnut korkeakoulu hyötyvät. Samalla korkeakoulut tuottavat entistä laajempaa sivistystä omaavia henkilöitä sekä osaavampaa työvoimaa tulevaisuuteen koulutusyhteistyön avulla. Alustamallin ajatus on alun perin Suomen ylioppilaskuntien liiton, Suomen Ekonomien ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen tuottama idea koulutuksen uudistamisesta. Miksi nykyinen rahoitusmalliesitys ei vastaa tarpeisiin? Tavoiteajassa valmistumiseen tähtäävä rahoitusindikaattori ei tunnista sitä, että opiskelijat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, mikä vaikuttaa tutkinnon suorittamisen aikaan. Sairastapaukset, houkutteleva työtarjous tai muu tutkinnon suorittamisaikaan vaikuttava tekijä voi hidastaa valmistumista merkittävästi. Opintopisteistä palkitsevassa indikaattorissa opiskelijoita on huomattavasti helpompi kannustaa suorittamaan opintopisteitä lyhyelläkin aikavälillä. Lisäksi näen isona ongelmana sen, että Suomessa yliopistojen rahoitus- ja ohjausjärjestelmä on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen tulosohjautunut. Nähdäksemme koko rahoitusjärjestelmä tulisi uudistaa seuraavasti: 1) nostamalla rahoituksen kokonaisuudessa perusrahoituksen osuutta ja vähentämällä kilpaillun tutkimusrahoituksen osuutta, joka kierrätetään Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta; 2) pienentämällä tulosindikaattoreiden roolia rahanjaossa; 3) selkeyttämällä strategisesti jaetun rahoituksen osuuden läpinäkyvyyttä ja jakoperusteita sekä mallin sisällä että kansallisella tasolla. Rahoitusmallin kokonaisvaltainen uudistaminen on pakollista. Toivomme, että työ tätä kohti aloitetaan nyt, jotta voimme tuottaa laadukasta koulutusta vastaten tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Laaja-alaisen osaamisen ja yksilöiden sopeutumiskyvyn vahvistaminen, esimerkiksi työn murrokseen, tulee toimia koulutusjärjestelmämme kokonaisvaltaisen kehittämisen keskiössä.