Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Pilaavatko siniset tahrat Donald Trumpin haaveileman välitodistuksen?

Jos on Donald Trumpista tarpeekseen saanut yhdysvaltalainen demokraatti, pian on oikea aika toimia. Yhdysvaltalaiset äänestävät tiistaina vaaleissa, joissa valitaan koko edustajainhuone ja kolmannes senaatista mutta joita yleisesti pidetään kansanäänestyksenä Trumpin tähänastisesta kaudesta. Yleisesti oletetaan, että kaikkien yhdysvaltalaisten äänestysinto nousee tänä vuonna. Välivaaleissa äänestysaktiivisuus ei tosin ole ikinä kovin suurta. Innostuksen puolesta puhuvat tiedot ennakkoäänistä ja muutamat kyselyt. Sunnuntaina aamulla ennakkoääniä oli annettu 34,4 miljoonaa, kun vuoden 2014 välivaaleissa vastaava luku oli 20,5 miljoonaa. Uutistoimisto Reutersin ja tutkimuslaitos Ipsosin kyselyn mukaan erityisen innoissaan vaaleista ovat nyt latinotaustaiset äänestäjät. He ovat perinteisesti olleet enemmän demokraattien kuin republikaanien kannattajia, mutta käyneet uurnilla verraten laiskasti. Kyselyt ovat myös ennakoineet, että nuoret äänestäjät olisivat näissä vaaleissa paremmin hereillä kuin kaksissa edellisissä välivaaleissa. Demokraatit ovat haaveilleet Trump-inhon siivittämänä yli lainsäädäntökamarien pyyhkäisevästä "sinisestä aallosta" ja murskavoitosta. Luulisi, että Trump olisi helppo innostaja, ja osin niin onkin. Trumpin kovat muuri- ja siirtolaisuuspuheet saattavat ajaa etenkin ärtyneitä latinoäänestäjiä uurnille. Demokraatteja ylipäätään saattaa aktivoida absurdi näytelmä nimeltä Brett Kavanaugh'n nimittäminen korkeimpaan oikeuteen. Kaikkien Trumpin kauden suuttumuksenaiheiden listaamiseen ei tämän kirjoituksen tila riitä. Epäselvää silti on, miten Trump-efekti lopulta todella toimii, eli miten ja missä Trump-inho ajaa demokraatteja sohvalta – ja toisaalta miten Trump-rakkaus innostaa hänen uskollisimpia kannattajiaan äänestämään. Yhdysvalloissa puolueiden valtakunnanlaajuisella kokonaiskannatuksella ei ole väliä. Olennaista ovat tietyt kisat tietyissä osavaltioissa. Esimerkiksi vuonna 2016 Hillary Clinton voitti presidentinvaalit kokonaisäänissä, mutta Trump valitsijavaltuutettujen määrässä. Nytkin tiukin taisto keskittyy muutamiin osavaltioihin. Ennusteet ja kyselyt näyttivät vaalien alla, että demokraatit valtaisivat takaisin edustajainhuoneen, mutta republikaanit pitäisivät senaatin enemmistön. Trump on luottanut vaalikampanjoinnissaan siirtolaisvastaisuuteen ja talousonnen korostamiseen. Välissä on luonnollisesti syytetty vastustajia ja mediaa. Demokraateille edustajainhuoneen enemmistö tarkoittaisi, että virkasyytteen nostaminen Trumpia vastaan tulisi mahdolliseksi, vaikka tuomiota ei tulisikaan. Virkasyytteeseen asettamisesta päättää edustajainhuone, asia käsitellään senaatissa. Vuotta 2020 ajatellen demokraateille edustajainhuoneen voittokin on lohdullinen. Vaikka sieltä ei Trumpia kaadeta ja maata muuteta, sieltä sentään viskellään kapuloita rattaisiin niin paljon, että puolue on seuraavissa vaaleissa taas aiempaa paremmassa asemassa. Jos taas demokraattien oletettu voitto kuivuisi kasaan, puolue olisi suurissa vaikeuksissa tulevaisuutensa kanssa. Minne mennä ja kenen johdolla? Kuvaavaa demokraattien tähtipulaan on, että välivaalien kampanja-aseeksi on pitänyt kaivaa suosittu edellinen presidentti Barack Obama .