Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Onko perunan asema ruokapöydässä uhattuna?

Peruna on ruokakulttuurimme kivijalka. Sen ympärille rakentuu kaikki muu. Siihen on turvattu niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Alun perin Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva peruna kuului jo muinoin inkojen ruokapöytään. Muun maailman tietoisuuteen se tuli vasta löytöretkeilijöiden ansiosta. Suomeen ensimmäiset perunat tulivat 1730-luvulla Inkoon Fagervikiin saksalaisten seppien mukana. Aluksi sitä viljeltiin vain säätyläisten ryytimaissa ja talonpoikaisväestön keskuuteen peruna levisi 1760-luvulla Pommerin sodasta palanneiden sotilaiden mukana. Tämän jälkeen siirryttiin pikku hiljaa nauriskaudesta perunakauteen. Siitä lähtien peruna on kuulunut ruokapöytäämme lähes päivittäin. Niukkoina aikoina perunalla sai vatsansa täyteen, vaikka lisänä olisi ollut pelkkä ruskea kastike. Jos perunoita jäi, ne käytettiin tarkasti hyödyksi, vaikkapa paistinperunoihin. Kun voi helmeili pannulla ja perunat tirisivät siinä rapeiksi, niin herkku oli valmis. Mikä on perunan asema tänään? Kun perunaa vielä 1950-luvulla syötiin yli 180 kiloa vuodessa henkeä kohti, on kulutus pudonnut siitä noin kolmannekseen. Onko peruna uhattuna? Perunan tärkeyttä aiemmin kuvaa se, että koululaisten syyslomaa kutsuttiin entisaikaan perunannostolomaksi, joka kesti yleensä pari päivää. Se ei ollut lepäilyä, vaan työtä varten. Perunannostoon odotettiin lastenkin osallistuvan. Oli itsestään selvää, että lapset auttoivat maatilan töissä vielä pitkälle 1900-lukua. Elintason noustessa perunan kulutus on laskenut. Tilalle on tullut uusia vaihtoehtoja, kuten pasta, riisi ja couscous. Erityisesti nuoret välttävät hiilihydraatteja ja syövät kevyemmin ja lämpimiä aterioita harvemmin. Monella nuorella on myös huonoja muistoja koulun ”kumiperunoista”, joista ei vieläkään ole päästy eroon. Onhan meillä yhä uudet perunat, joita kukaan ei voi vastustaa. Ensimmäisten varhaisperunoiden syöminen on kuin riitti, jolla siirrytään kesään. On maita, joissa syödään vielä paljon perunaa. Esimerkiksi Venäjällä sanotaan, että peruna on ”toinen leipä”, jota syödään yli sata kiloa vuodessa henkeä kohti. Vuosisatoja ortodoksisen kirkon paastosäädökset ovat osaltaan edistäneet kasvisten ja juuresten käyttöä. Länsi-Euroopassa, korkean elintason maissa, sen sijaan perunan kulutus on laskenut lähelle 50 kiloa vuodessa. Korkeasta elintasosta huolimatta Pohjois-Amerikassa peruna on vielä arvossaan. Muun muassa Kanadassa kulutus on lähes 80 kiloa henkeä kohti vuodessa. Prinssi Edvardin saari, pienin Kanadan provinsseista, on oikea ruoka-aitta. Saarella tuotetaan noin kolmannes koko maan perunasadosta. Hedelmällinen, ruosteenpunainen ja rautapitoinen maa sekä lauhkea meri-ilmasto takaavat sen, että peruna kasvaa. Uudet perunat tulevat kesä- tai heinäkuulla. Kun meillä Suomessa juhannuksen aikoihin nautitaan valoisista kesäöistä, sillistä ja uusista perunoista, niin Prinssi Edvardin saarella paistaa täysikuu ja varhaisperunoita popsitaan hummerin ja muiden merenantimien kanssa. Perunan kulutus on Suomessa pitkään laskenut ja korvautunut muun muassa riisillä ja pastalla. Kotimaassa kasvava peruna on terveellinen ja ravitseva, jolloin toivoisi sen valtaavan asemiaan takaisin sen syrjäyttäneiltä tuontituotteilta. Peruna sisältää enemmän vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineita kuin valkoinen riisi tai pasta. Varsinkin C-vitamiinia on perunassa runsaasti. Miksi perunan kulutus sitten on laskenut näin paljon? Tietenkin elintason nousu ja korvaavien tuotteiden tarjonnan lisäys on vaikuttanut asiaan, mutta myös perunan laadussa on viime vuosina ollut toivomisen varaa. Kun aiemmin peruna tuli usein lähitiloilta suoraan myymälöihin, kulkee se nyt monimutkaisen käsittely-, pakkaus- ja varastointiketjun läpi, jolloin laatu väistämättä heikkenee. Yhä useampi peruna pestään ja pakataan muovipussiin ennen kauppaan tuloa. Peseminen heikentää perunoiden laatua, esimerkiksi harmaahilse leviää nopeammin pestyissä perunoissa. Syys- ja talviperunoista vain pieni osa myydään enää multaperunoina. Parhaat lähituottajien perunat saadaankin joko toreilta tai kauppahalleista. Kaikilla ei tietenkään ole mahdollista hankkia perunaansa niistä, jolloin kauppiaiden pitäisi olla aktiivisia ja hankkia kunnon multaperunaa suoraan lähitiloilta. Kirjoittaja Liisa Rasimus on vapaa toimittaja. Ensimmäisten…varhaisperunoiden…syöminen on kuin riitti,…jolla siirrytään kesään. Syys- ja talviperunoista…vain pieni osa…myydään enää…multaperunoina.