Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Irtisanomislain leiman saanut yt-laki voi tulevaisuudessa jäädä historiaan, jos uudistuksesta päästään sopuun

Työvoiman vähentämisessä ei tulevaisuudessa enää noudateta ikävän kaiun saanutta yhteistoimintalakia, jos maanantaina julkistettu selvitys johtaa lainsäädännön uusimiseen. Työvoiman vähentämistä kokeva menettely siirrettäisiin yhteistoimintalaista osaksi työsopimuslakia, jossa on jo nykyisin säädelty työsuhteen päättämisen ehdot. Laissa säädeltyä työvoiman vähentämismenettelyä sovellettaisiin nykyistä pienempiin eli vähintään kymmenen työntekijän yrityksiin. Vähentämismenettelyä ei sovellettaisi tilanteessa, jossa taloudellisista ja tuotannollisista syistä arvioidut vähentämiset kohdistuvat vain alle viiteen henkilöön tietyn ajanjakson aikana. Ajanjaksosta päätettäisiin lain jatkovalmistelussa. Menettelytavoista voitaisiin sopia myös toisin tai tarkemmin valtakunnallisissa työehtosopimuksissa tai työpaikkatasolla. Nykyinen yt-laki ei koske alle 20 työntekijän yrityksiä, ja alle 30 työntekijän yrityksille on laissa helpotuksia. Esimerkiksi neuvotteluaika alle 30 hengen yrityksissä on 14 vuorokautta kuuden viikon sijaan. Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet pidettäisiin jatkossakin erillään henkilöperusteisista. Irtisanominen yksilöllisin perustein olisi myös tulevaisuudessa muuta vaikeampaa. Siinä otettaisiin yrityksen koko nykyistä paremmin huomioon, hallitus linjasi ay-liikkeen torjuttua henkilökunnan lukumäärään perustuvan irtisanomisen helpottamisen. Alun perin ajatuksena oli selvittää, voitaisiinko taloudellisista tai tuotannollisista syistä tehtäviä irtisanomisia vastavuoroisesti vaikeuttaa, jos henkilöperusteisia irtisanomisia pienissä yrityksissä helpotetaan. Suomessa työntekijöiden irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä on kansainvälisessä vertailussa helppoa. Selvityksessä ehdotetaan, että taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita täsmennettäisiin ja muutosturvaa parannettaisiin. Työnantajan olisi neuvotteluesityksessä perusteltava kirjallisesti ja yksilöidysti, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Lisäksi työnantajan olisi kerrottava täsmälliset kriteerit sille, miten mahdolliset irtisanottavat valikoidaan. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus esittää vaihtoehtoja työvoiman vähentämiselle. Työnantajan olisi perusteltava yksilöidysti, jos se ei niitä hyväksy. Neuvotteluajat työvoiman vähentämisestä säilyisivät ennallaan. Tiedonsaantia parannettaisiin Henkilöstön vähentämisasioista riisutun yhteistoimintalain nimi muutettaisiin laiksi yrityksen toiminnan ja henkilöstön kehittämiseksi. Sitä sovellettaisiin vähintään kymmenen työntekijän yrityksissä. Henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin niin, että työnantajan olisi velvollisuus antaa kaikki lain edellyttämät tiedot oma-aloitteisesti ilman, että työntekijäpuolen tarvitsee niitä erikseen pyytää. Henkilöstön edustajien oikeutta saada palkkatietoja lisättäisiin palkka-avoimuuden edistämiseksi. Tämän sisällöstä päätetään tarkemmin jatkovalmistelussa. Nykyisistä rikosoikeudellisista seuraamuksista yt-lain rikkomisesta luovuttaisiin. Tuomioistuimelta voitaisiin kuitenkin hakea uhkasakkoa yritykselle, joka ei noudata lakia. Työnantajalta edelletyt henkilökuntaa koskevat suunnitelmat yksinkertaistettaisiin ja yhdistettäisiin. STTK:n johtaja Katariina Murto ja Suomen Yrittäjien entinen varatoimitusjohtaja Rauno Vanhanen selvittivät työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta yhteistoimintalain toimivuutta ja muutostarpeita. Selvitys luovutettiin maanantaina työministeri Jari Lindströmille (sin.). Hallitus ilmoitti jo lokakuun alussa vastaantulona pienyritysten irtisanomislakikiistaan, että se perustaa kolmikantatyöryhmän yt-lain muutosten jatkovalmistelua varten. Siinä on mukana valtiovallan lisäksi työntekijöiden ja työnantajien edustus. Jos silloin todettiin, että uudistuksen toteuttaminen jää seuraavalle hallitukselle.