Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Susien aiheuttamien koiravahinkojen arvo kipuaa noin 150 000 euroon – erityisesti laiduntavat lampaat ovat alttiita suurpedoille

Susi on 2010-luvulla aiheuttanut vuosittain määrällisesti eniten kotieläinvahinkoja lampaille. Toiseksi eniten on kirjattu koiravahinkoja. Lammasvahinkoja on ollut vuosittain useista kymmenistä noin pariin sataan ja koiravahinkoja vuodesta riippuen parista kymmenestä noin viiteenkymmeneen. Vuonna 2017 susien aiheuttamia koiravahinkoja oli lähes 50, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Nämä tiedot käyvät ilmi Riistavahinkorekisteristä. Korvattavien vahinkojen arvolla mitattuna koiravahingot kipuavat selkeästi suurimmaksi. Maaseutuviraston tuottaman vahinkoyhdistelmän mukaan suden aiheuttamat koiravahingot olivat viime vuonna arvoltaan yhteensä noin 150 000 euroa, lammasvahingot noin 37 000 euroa, nautavahingot noin 3 000 euroa ja irtaimiston vahingot reilut 2 000 euroa. Korvattavien koiravahinkojen arvo on noussut viime vuosina. Suurpedoista sutta enemmän kotieläinvahinkoja on 2010-luvulla aiheuttanut karhu, mutta vahinkojen suurin korvausarvon määrä on vaihdellut suden ja karhun välillä. Suden aiheuttamat kotieläinvahingot keskittyvät erityisesti heinä- ja marraskuuhun. Lammasvahinkoja syntyy eniten heinä- ja syyskuun välisenä aikana, koiravahinkoja taas syys- ja marraskuun välisenä aikana eli vilkkaana metsästyskautena. Suurin osa eli noin 90 prosenttia Suomessa ilmoitetuista suurpetovahingoista on porovahinkoja. Porovahinkojen osuus kaikista suurpetojen aiheuttamista vahingoista on myös taloudellisesti merkittävin. Ennakointi on tärkeää Lokakuun lopussa kokoontuneen susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmän mukaan on tärkeää ennakoida ja estää ennalta kotieläimiin kohdistuvia vahinkoja. –Ennakoinnin merkitys korostuu erityisesti susien liikkuessa uusille alueille ja uusien reviirien muodostuessa, maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa kerrotaan. Sudet ovat levittäytyneet viime vuosina entistä enemmän Länsi-Suomeen. Suojatoimenpiteisiin tulisi ryhmän mielestä varata lisää yhteiskunnan resursseja, jotta aiempaa useampi tilallinen voisi suojata kotieläimiään tehokkaasti. Lammasvahinkoja ehkäisevät ryhmän mukaan tehokkaimmin sähköiset suurpetoaidat, jotka estävät suurpetojen pääsyn laidunalueille. Susivahinkojen estämiseen on myös muita keinoja kuten yösuojan käyttö. Suomen riistakeskus jakaa verkkosivuillaan ohjeita tuotantoeläinten ja mehiläistarhojen suojaamiseen sekä petoaitatarvikkeiden hakemiseen. Seuraavaksi susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö siirtyy susien pihahavaintoihin. Samoin arvioidaan, milloin suden voidaan havainto- ja muiden tietojen perusteella tulkita aiheuttavan uhkaa. Lumipeitteen tullessa jälkihavaintoja susista tullaan taas tekemään enemmän. Havainnoista voi ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, joka käy paikan päällä varmistamassa havainnon.