Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Suomi voisi lisätä Ruotsin tapaan työntekijöiden valtaa yritysten hallituksissa – ministeri Kai Mykkänen kehuu naapurimaan tapaa hoitaa paikallista sopimista

Suomessa olisi syytä tarkemmin pohtia työmarkkinoiden sopimiskäytäntöjen muuttamista Ruotsin mallin mukaiseksi, esittää sisäministeri Kai Mykkänen (kok). –Syksyn aikana minua on harmittanut, että keskinäinen nokittelu menee kovin mustavalkoiseksi ja syntyy mielikuva, että hallitus haluaisi minimoida työpaikkojen järjestäytymisen, Tampereen ammattikorkeakoululla lauantaina vieraillut Mykkänen toteaa Aamulehdelle . Mykkäsen mukaan Ruotsissa hallitukset ovat itsenäisesti uudistaneet työlainsäädäntöä ja samalla laskeneet työttömyyttä. Kuitenkin ammatillisen järjestäytymisen rooli työpaikoilla on pysynyt vahvana, sillä työntekijöiden edustajalla on mahdollisuus päästä yritysten hallituksiin ja tätä kautta työntekijöillä on ollut mahdollisuus ottaa kantaa jopa johtajanimityksiin. Samaan aikaan paikallinen sopiminen on merkittävästi Suomea pidemmällä. Mykkänen muistuttaa, että esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on suhtautunut myönteisesti Ruotsin mallin kokonaisuuteen. –Etelärannan (EK:n katuosoite on Helsingissä Eteläranta 10) pitää tässä katsoa peiliin. Meillä on usein haluttu Ruotsin joustavan työlainsäädännön edut, mutta ei olla toisaalta oltu valmiita syventämään paikallistason luottamusta kuten Ruotsissa. Meidän ei tarvitse kopioida kaikkea yksi yhteen, mutta olisiko viimein aika katsoa, miten voisimme ottaa yhtä jalkaa askelia ruotsalaistyyppiseen työelämään, Mykkänen perustelee. Ruotsissa työllisyystilanne on viime vuosikymmeninä ollut johdonmukaisesti Suomea parempi. Tuoreimpien tilastojen (syyskuu) mukaan työttömyysaste on maassa 6,0 prosenttia. Vastaavansuuntaiseen kehitykseen tähtää Mykkänenkin ehdotuksellaan. –Pitäisi liberalisoida työlainsäädäntöä, mutta sitten ehkä vahvistaa työntekijöiden virallistakin edustusta yrityksen hallinnossa. Ministerin mukaan asiasta ei ole "mitenkään koordinoidusti" puhuttu ammattiliittojen tai potentiaalisten hallituskumppanien kanssa. –Tiedän kuitenkin, että keskusjärjestöissä nähdään tarve lisätä työllisyyttä. Lisää työvoimarahaa Ruotsissa ja erityisesti Tanskassa työvoimapalvelut tarjoavat henkilökohtaisempaa tukea työnhakijoille, tosin työttömyysturvaan kuuluva aktiivisuusvelvoitekin on Suomea huomattavasti ankarampi. Mykkäsen mukaan suomalaisetkin työvoimapalvelut tarvitsevat tulevaisuudessa satojen miljoonien lisäresursointia. –Esimerkiksi 300–400 miljoonan euron panostus työvoimapalveluiden kehittämiseen on ihan mahdollista, ja se maksaa itsensä takaisin jos uudistus toimii. Minusta se valinta kannattaa tehdä. Ensi vaalikaudella juuri työvoimapalvelut sekä koulutus ovat alueita, joihin Mykkäsen mukaan tulisi satsata. –Sitten ei esimerkiksi tehtäisi niin laajoja infrastruktuurin hajasijoituksia ja muuta tämäntyyppistä, johon saataisiin myös käytettyä satoja miljoonia. Toisaalta kysymys ei ole vain määrärahoista vaan myös palvelurakenteiden uudistamisesta. Mykkänen kertoo ajatelleensa aiemmin julkisista työvoimapalveluista nykyistä paljon pessimistisemmin. –Nyt, kun olen kiertänyt työvoimatoimistoja, minulle on aivan selvää, että meillä ehkä kolmannes työttömistä on tilanteessa, jossa väistämättä tarvitaan valmennusta, tukea ja ehkä myös täsmäkursseja, jotta heillä olisi realistinen mahdollisuus päästä kiinni työelämään. Airiston arvoitus Lauantaina vihreiden johtoon valittua Pekka Haavistoa Mykkänen luonnehtii rakentavaksi ja luotettavaksi persoonaksi. –Tässä herää kuitenkin väistämättä kysymys, että mikä on nykyisen puheenjohtajan tehtävä vihreissä? Tietenkin viedä puolue vaaleihin, mutta jos äänestää Pekka Haaviston vihreitä, niin kenen vihreät saa? On vähän erikoista, että tietoisesti luodaan asetelma, jossa äänestäjä ei tiedä mihin suuntaan puolue loikkaa kaksi kuukautta vaalien jälkeen. Aiemmin vihreät ovat korostaneet, että päätöksenteko ei puolueessa ole niin voimakkaasti puheenjohtajasta riippuvaista kuin vanhemmissa puolueissa. –Jos ajatellaan kevään vaalitenttejä, niin ne henkilöityvät vahvasti puheenjohtajaan. Siksihän tämä on ollut vihreille tärkeä päivä, ja he ovat sanoneet haluavansa tunnetun ja kokeneen toimijan. Puoluejohtajan yllätyksellinen vaihtuminen ei ole toki kokoomuksellekaan outoa: vuonna 2014 Jyrki Katainen luopui paitsi puheenjohtajuudesta, myös pääministeriydestä kesken vaalikauden. –Kyllä, eikä sille elävässä elämässä voi mitään, ja demokratiaan kuuluu, että tulee vaihdoksia. Tässä asetelma on kuitenkin rakennettu tietoisesti etukäteen, eikä kyse ole siitä, että Haavisto epäonnistuisi vaaleissa, ja vaihdettaisiin siksi. Käynnissä olevan Airiston Helmi -tutkinnan edistymisestä sisäministeri on vaitonainen. –Tutkinta jatkuu, ja sitten kun syytteiden osalta päästään eteenpäin, asiasta varmasti tiedotetaan, Mykkänen toteaa. –Kiinteistön kotietsintäkynnys ylittyi talousrikoksiin liittyen, ja jos löytyy näyttöä siitä, että kyse olisi samalla jostakin muusta rikollisesta toiminnasta, niin toki sitä tutkitaan samaan aikaan. Tällä hetkellä meillä ei ole tiedotettavana mitään sellaista, että tässä olisi näyttöä jostakin maanpetoksellisesta tai kansallista turvallisuutta vaarantavasta operaatiosta. Voi olla että sellaista näyttöä ei koskaan synnykään, eikä kukaan lopulta tiedä, onko joku suunnitellut kohteelle muutakin käyttöä.