Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Hyllytetty KRP:n päällikkö Robin Lardot käräjillä: Rajaton valvonta poliisin kenttätyössä käytännössä mahdotonta

Suomen historian laajimmassa poliisirikosoikeudenkäynnissä syyttäjän grillattavaksi joutui perjantaina Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot . Lardot työskenteli epäillyn virkarikoksen aikaan Poliisihallituksessa poliisijohtajana. Lardot kertoi kuulleensa ensimmäisen kerran Helsingin poliisin typötyhjästä tietolähderekisteristä vasta vuonna 2013. Tiedon kertoi silloinen sisäministeri Päivi Räsänen . Lardot kertoi tienneensä, että Helsingin poliisilla oli ollut tulkintaongelmia liittyen siihen, milloin tietolähde pitää merkitä rekisteriin. –Hämmästyin kuullessani ministeriltä, että Helsingin poliisilla ei olisi kirjattu rekisteriin lainkaan tietolähteitä, Lardot sanoo. –Kyllä Helsingin poliisissa tietolähteitä oli. Lardotin neuvosta ministeri Räsänen otti yhteyttä Valtakunnansyyttäjävirastoon ja asiasta käynnistettiin esitutkinta. Esitutkinnan viime metreillä Lardot joutui itse ensin epäillyksi ja sitten syytetyksi virkarikoksesta. Hänet hyllytettiin tehtävistään syyskuussa. Kertomansa mukaan Lardot oli aiemmin saanut tietoonsa, että Helsingin poliisi ei vienyt kaikkia tietolähteitä rekisteriin, koska asetuksen mukaan satunnaisia tietolähteitä ei tarvinnut kirjata. –Tätä satunnaisuutta koskevaa kohtaa oli mahdollista tulkita laveasti, Lardot kertoo. Lardotin mukaan määräyksiä tietolähteiden kirjaamisesta selvennettiin vuonna 2012. Tämän jälkeen tietolähdettä ei voitu katsoa enää satunnaiseksi toisella tapaamisella, vaan tämä piti rekisteröidä. –Tässä oli iso ero aiempaan, Lardot sanoi. Syyttäjä Harri Tiesmaa halusi tietää, miten tapaamiskertojen määrää valvottiin, jos ensimmäistä tapaamista tietolähteen kanssa ei dokumentoitu tai rekisteröity mitenkään. Syyttäjä hiillosti Lardotia samalla kysymyksellä useaan otteeseen kuulemisen aikana. Kysymys liittyy siihen, että kirjausmääräysten tiukentamisen jälkeen Helsingin poliisi ilmoitti, että sen kaikkia tietolähteet katsotaan jatkossa satunnaisiksi, jotta niitä ei tarvitse kirjata. –Jos poliisimies on niin selkärangaton, että väittää tapaamistaan tietolähteen kanssa kerta toisensa jälkeen ensimmäiseksi, vaikea sitä on paljastaa, Lardot myönsi. Lain mukaan poliisitoiminta ei voi olla valvomatonta. Lardotin muistutti kuitenkin, että poliisin kenttätyössä rajaton valvonta on käytännössä mahdotonta. –Poliisilla on yli miljoona asiakaskontaktia vuosittain. Viime kädessä on yksittäisen poliisimiehen vastuulla päättää, milloin asiakas antaa luottamuksellista tietoa ja milloin tiedon antaminen muuttuu tietolähdetoiminnaksi, Lardot kuvaili. Syyttäjän mukaan Lardot laiminlöi valvonta- ja johtamisvastuunsa ja velvollisuutensa puuttua Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan ongelmiin vuosina 2010–2013 toimiessaan Poliisihallituksessa. Syyttäjä vaatii Lardotille sakkoja tai neljän kuukauden ehdollista vankeustuomiota virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lardot kiistää syytteen perusteettomana. Hän vaati oikeutta hylkäämään sen heti oikeudenkäynnin alkumetreillä, mutta Helsingin käräjäoikeus ei tähän suostunut.