Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tulevia vastakkainasetteluja saattavat määrätä kieli, uskonto ja kulttuuri

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Suomen puoluekenttää ovat muovanneet ainakin seuraavat vastakohtaisuudet: vasemmisto–oikeisto, ydinalue–periferia, kansallinen–kansainvälinen, eliitti–kansa, suomenkieliset–ruotsinkieliset, konservatiivit–liberaalit, ekologistit–materialistit. Työn ja pääoman ristiriita ei ole kadonnut, hämärtynyt vain. Globalisaatio, automaatio, julkisen sektorin iso asema, työn ja yritysten luonnemuutos sekä työntekijät yritysten hallituksissa ovat tehneet sen vaikeammin havaittavaksi. Alueellinen vastakkainasettelu: maaseutu pelkää autioitumista. Suurten asutuskeskusten lähikuntien kauna keskuksia kohtaan tuli kuntauudistusta yritettäessä väkevästi esiin. Helsinkiä, Tamperetta ja Turkua pelätään ja inhotaan intohimoisesti. Mahdollinen maakuntauudistus ryhmitellee rintamalinjat jälleen uudelleen. Suhtautuminen kansainvälisyyteen: kaipuu Impivaaraan on niin vahva, etteivät edes EU:n kannattajat uskalla puhua federalismista. Herraviha voi hyvin: Kansanradiossa janitoivolat kuulevat kunniansa joka sunnuntai, somesta puhumattakaan. Kieli on uskonnon ohella poliittista dynamiittia: ruotsinkielisten osuus vähenee pikku hiljaa. Tulevaisuudessa meillä on samankokoinen venäjänkielinen vähemmistö. Tulisiko pakkoruotsista luopua ennen kuin vaatimuksena on pakkovenäjä? Kommunismi ja fasismi ovat saaneet aikaan hirvittävää tuhoa, mutta lopullista voittoa sosiaalidemokratia ja liberalismi eivät näytä saavuttavan. Populismi, nationalismi ja äärioikeistolaiset liikkeet näyttävät vain vahvistuvan. Ekologisten ja materialististen arvojen vastakkainasettelu näyttää asettuvan uuteen asentoon, sillä talouden on pakko ottaa ekologiset tekijät entistä vakavammin huomioon. Tulevia vastakkainasetteluja saattavat määrätä kieli, uskonto ja kulttuuri. Huolestuttavaa, sillä silloin kompromissien teko on lähes mahdotonta. Maahanmuutto sisältää kaikki tekijät. Kannattaa muistaa, että vaikka siirtolaisilla oli kielen, uskonnon ja kulttuurin suhteen lähes sama identiteetti kuin muilla suomalaisilla, niin ryssittelyä kesti vuosikymmeniä. Romaneja on kotoutettu vuosisatoja, mutta tuloksista taidetaan olla monta mieltä. Kirjoittaja on valtio-opin dosentti.