Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Pirkanmaa on paras valmistautumaan, vaan onko sillä väliä?

Viikko sitten sunnuntaina vietettiin maakuntavaalien muistopäivää. Aiemmissa suunnitelmissa Suomen ensimmäiset maakuntavaltuustot oli määrä päättää 28. lokakuuta vuonna 2018. Tällä hetkellä suunnitelma on, että maakuntavaltuutetut valittaisiin toukokuussa – ja tässä paino sanoilla "tällä hetkellä" ja "suunnitelma". Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) varoitteli Ylellä (29.10.), että jos eduskunta ei saa hallituksen sote-esitystä eteensä ennen kuin tammikuussa, maakuntavaalit siirtyvät taas. Todennäköinen ajankohta olisi syksy 2019. Tuolloin Suomessa on jo uusi eduskunta ja hallitus, joten ei ole lainkaan varmaa, että vaaleja lopulta järjestettäisiin. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarkoitus jatkaa mietintöjään lakiesityksistä tiistaina. Samaan aikaan valtakunnanpoliittisten kieppien ja pyörteiden kanssa uudistusten valmistelua on koko ajan tehty maakunnissa. Projekti on massiivinen, sillä esimerkiksi Pirkanmaalle uudistus on synnyttämässä 21 000 työntekijän uuden organisaation. Pääluku on suunnilleen tuplasti Mänttä-Vilppulan asukasmäärä. Uudistus on täynnä selvitettäviä periaatteellisia ja käytännön asioita: miten esimerkiksi varmistetaan saumaton palkanmaksu kaikille? Jättimäinen on myös edessä oleva tiedotusoperaatio, kun maakunnan kaikille asukkaille pitäisi selkeästi kertoa, mitä muuttuu vuoden 2021 alusta. Hiljattain julkaistu selvitys valmistelujen etenemisestä kertoo, että Pirkanmaa on ollut hankkeessa valtakunnan kärkeä. Kyselyssä edistymistä ovat tosin arvioineet maakuntien muutosjohtajat itse, riippumatonta ulkoista selvitystä ei tässä tehty. Selvityksestä vastasivat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö, ja tiedot ovat elo–lokakuulta. Pirkanmaalla kaikki arvioidut osa-alueet olivat edenneet hyvin tai erinomaisesti. Erityisiksi vahvuuksikseen maakunta luettelee toimielin- ja hallintorakenteen ja palvelutuotannon kilpailukyvyn valmistelun. Pirkanmaalla ei ole pysähdyksissä olevia, hitaasti eteneviä tai ongelmallisia kohtia. Sellaiseksi ei tässä lasketa Tamperetta, joka edelleen yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa pohtii vaihtoehtoisia suunnitelmia ja kritisoi maakuntauudistusta. Erityisen paljon kapuloita rattaisiin ovat olleet viskelemässä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja Tampereen Lauri Lyly (sd.). Epävarmuus hankkeen lopullisesta toteutumisesta on kuitenkin tehnyt valmisteluista eritahtista. Osa maakunnista odottelee selvityksen mukaan päätöksiä, osa on jatkanut valtakunnan poliittisista väännöistä välittämättä. Toisaalta Lappi ja Kymenlaakso ovat vauhdittaneet valmistelutyötään viime keväästä. Epätietoisuus on myös saanut jotkut kunnat ja maakunnat tekemään vaihtoehtoisia suunnitelmia esimerkiksi kuntayhtymien osalta. Tätä aiotaan kokeilla esimerkiksi Keski-Uusimaalla. ( HS 28.10.) Edelleen on epäselvää, miten maakunta lopulta säästää ja selkeyttää palveluiden järjestelyä, semminkin, kun siltä puuttuu oma raha eli verotusoikeus. Epäselvää on sekin, miten kansalaiset varsinkin suurissa keskuskaupungeissa aiotaan saada kiinnostumaan maakunnista ja niissä vaikuttamisesta. Toki ehkä se on maakuntia ajavan keskustan tarkoituskin.