Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

The New York Timesin toimittaja saapui Suomeen seuraamaan "kansallista kateuspäivää” ja yllättyi tavallisten suomalaisten reaktiosta – Aamulehden toimittaja kertoi lehdelle, miten verotietoja kannattaa hyödyntää

The New York Timesin Pulitzer-palkittu Lontoon-kirjeenvaihtaja Ellen Barry , 47, vieraili veropäivään liittyen muun muassa Helsingin Sanomien ja Iltalehden toimituksissa, ja haastatteli satunnaisia vastaantulijoita Helsingin keskustassa. Ihmisten reaktiot yllättivät Barryn. –Suurin yllätys oli, etteivät tavalliset ihmiset kiinnitä asiaan juurikaan huomiota. Luulen, että he ovat tottuneita siihen, Barry sanoo. –Kun verotiedot ovat kerran julkisia, niin niillä ei ole enää samanlaista kykyä yllättää. Verotiedot ovat vain tietoja muiden joukossa. Tämä oli todella mielenkiintoinen havainto. Barryn mukaan hänen oli tarkoitus saapua Suomeen veropäivä-aiheiselle juttukeikalle jo vuosi sitten, mutta päivä oli ehtinyt jo mennä. Barry sai idean veropäivän seuraamisesta suomalaiselta kollegaltaan. Palkkaerot puhuttavat The New York Times julkaisi torstaina Barryn veropäivää koskevan jutun, jossa aihetta käsitellään laajasti ja paikoin runolliseen sävyyn. Barryn mukaan amerikkalaiset eivät miellä verotietoja julkisiksi. –Pamplona voi ylpeillä härkäjuoksullaan, Rio de Janeirolla on karnevaalinsa, mutta Helsinki yksin viettää ”kansallista kateuspäivää”, jolloin jokaisen suomalaisen verotettavat tulot tulevat julkisiksi tasan kello kahdeksan aamulla, Barry kirjoittaa. Jutussa ääneen pääsevät esimerkiksi filosofi Esa Saarinen ja kirjailija Roman Schatz , joka kuvailee veropäivää ”psykologiseksi harjoitukseksi” ja ”luterilaiseksi kiirastuleksi”. Aamulehden palkittu rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen toteaa The New York Timesin jutussa, että hän on joskus katsonut verotiedoista samaa työtä tekevien kollegojen palkkoja ennen kuin on pyytänyt päälliköltään palkankorotusta. Se on myös toiminut. –Minä olen katsonut sukulaisteni tietoja, sanoi Lännen Media toimittaja Markku Uhari . –Ja pomojeni, Rimpiläinen totesi. Barryn mukaan Yhdysvalloissa käydään tällä hetkellä keskustelua palkkaeroista ja pohdintaa siitä, olisiko läpinäkyvyyden lisääminen keino kuroa umpeen erityisesti sukupuolten välisiä palkkaeroja. –Jos palkkataso on enemmän tai vähemmän yleisessä tiedossa, niin mitä se tekee isommassa kuvassa yhteiskunnassa olevalle epätasa-arvolle. Se on mielenkiintoinen kysymys, Barry sanoo. Donald Trumpin jäljillä Barry asuu tällä hetkellä Lontoossa. Hän on työskennellyt aiemmin The New York Timesin Intian- ja Venäjän-toimistojen päällikkönä New Delhissä ja Moskovassa. Barry tiimeineen voitti Pulitzer-palkinnon vuonna 2011 juttusarjasta, joka käsitteli venäläisen oikeusjärjestelmän väärinkäytöksiä. Barryn mukaan tutkivan toimittajan työ Venäjällä on vaikeaa, koska tietopyyntöihin suhtaudutaan penseästi. Sama pätee Barryn mukaan myös Intiaan ja Yhdysvaltoihin. –Mikä tahansa valtio voi pidättäytyä julkistamasta asiakirjoja, Barry sanoo. –Sinun pitää opetella keinot, joilla ne saa. The New York Times on seurannut tiiviisti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimia Trumpin valinnasta lähtien. Barryn mukaan hänen kollegansa keräsivät 100 000 sivua erilaisia asiakirjoja lukuisista eri lähteistä selvittäessään Trumpin bisneksiä. Trump oli ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka kieltäytyi julkistamasta omia verotietojaan. Barry myöntää olevansa hieman kateellinen suomalaisille kollegoilleen. –Julkiset verotiedot ovat tutkiville toimittajille loistava työkalu. Niiden avulla voi selvittää vallan väärinkäyttöä monellakin eri tavalla. Olen tästä toimittajana kateellinen, Barry naurahtaa. Katso tästä: Kaikki yli 120 000 tienanneet vuonna 2017 Lue täältä kaikki verojutut. Katso videolta, miten tulotiedot selvitetään helposti: