Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lisää liikettä kaikille suomalaisille

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) nosti Suomen historian ensimmäisen Liikuntapoliittisen selonteon esille mielipidekirjoituksellaan ( AL 29.10). Hiljattain valtioneuvoston hyväksymä selonteko linjaa 2020-luvun valtion liikuntapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. Liikunnalla on myönteinen vaikutus terveydelle ja hyvinvoinnille sekä merkittävä rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä. Lisäksi lapsena opittu liikkuminen kantaa pitkälle aikuisikään asti. UKK-instituutin syksyllä julkaistun Liikuntaraportin mukaan lapset ja nuoret istuvat tai ovat makuulla yli puolet valveillaoloajastaan eli vajaat kahdeksan tuntia. Reippaasti tai rasittavasti he liikkuvat keskimäärin vain kymmenesosan ajasta eli alle 2 tuntia. Joka kolmas peruskouluikäisistä lapsista saavuttaa keksimäärin nuorten liikuntasuosituksen, eli liikkuu joka päivä monipuolisesti 60 minuuttia. Alakouluikäisistä 37-51 prosenttia täyttää suosituksen, mutta yhdeksännellä luokalla enää joka kymmenes. Arkipäivinä lapset ja nuoret liikkuvat enemmän kuin viikonloppuna ja erityisesti vähän liikkuvilla lapsilla liikkuminen kerrytetään koulupäivän aikana ja ympärillä. Suurin osa suomalaisista aikuisista istuu tai on makuulla suurimman osan vuorokaudesta, hereillä oloajasta keskimäärin vajaat 9 tuntia. Pääosa liikkumisesta on teholtaan kevyttä, ja reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytetään vain murto-osa vuorokaudesta. Viidesosa aikuisista täyttää kestävyysliikuntasuosituksen eli liikkuu viikossa 2 tuntia 30 minuuttia reippaasti tai tunti 15 minuuttia rasittavasti. Enää joka kymmenes täyttää koko liikuntasuosituksen, jossa myös lihaskuntoliikkumisen suositus täyttyy (myös lihaskuntoliikuntaa ainakin 2 kertaa viikossa 20 minuuttia kerrallaan). Nyt olisi tekojen aika laajalla yhteistyörintamalla. Koulukulttuurin liikunnallistamista tulisi yhä jatkaa, vaikkakin Liikkuva koulu -määrärahat perusopetuksesta loppuvat. Onneksi rahoja suunnataan varhaiskasvatuksen ja toisen asteen liikunnallistamiseen. Elintapojen puheeksi ottamista tulisi lisätä sosiaali- ja terveyspalveluissa, lisäksi eri hoito- ja palveluketjut tulisi saada toimiviksi myös elintapaohjauksen osalta. Ketjujen tulisi ylittää rohkeasti myös sektorirajoja aina järjestötoimijoihin saakka. Työmatkaliikkumisen edistämiseen tulisi satsata vaikka pyöräilyä ja kävelyä edistäen. Myös yritysten johto ja henkilöstöhallinto voivat edistää liikkumista, ja he voivat myös halutessaan linkittää työterveyshuollon tähän työhön vahvasti. Valtioneuvoston kanslian Liikkumattomuuden kustannukset -raportissa arvioidaan, että lisäämällä suomalaisten liikkumisen määrää nykyisestä puolella säästäisimme yli miljardin vuodessa. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisääntymistä ei kannata aina mitata rahassa, vaan myös koettuna elämänlaatuna ja toimintakykynä. Muutos lähtee aina meistä itsestä, mutta kannustava ympäristö auttaa toki muutoksen teossa. Liikuntapoliittinen selonteko on siis hyvä avaus, mutta odotan meiltä kaikilta vielä enemmän tekoja ruohonjuuritasolla. Lisäliikuntaa elämän joka vaiheeseen. Koululiikunnan asteittainen lisäys. Lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien kautta. Harrastuspassin käyttöönotto kunnissa. Liikuntahankkeet ikäihmisten koti- ja laitospalveluihin sekä varusmiehille. Liikuntaolosuhteiden nykytilan analyysi kunnissa – huomioidaan myös kävely- ja pyörätieverkosto. Panostetaan liikuntapaikkarakentamiseen. Liikuntaneuvonnan vahvistaminen. Työmatkaliikkumisen edistäminen. Liikuntaan lisärahoitusta budjetista.