Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Verojulkisuus on tarpeellista ja sitä voisi laajentaa esimerkiksi maksamatta jääviin kiinteistöveroihin

Miksi verotietoja julkaistaan mediassa? Helppo vastaus on se, että verotiedot ovat julkisia. Tarkemmin sanoen julkista on pieni mutta oleellinen osa verotiedoista. Saamme tietää, miten paljon veroja kukin suomalainen on maksanut ja kuinka suurista tuloista, olivat ne sitten palkka- tai pääomatuloja. Kenenkään omaisuuden arvoa emme enää voi tarkistaa, koska varallisuusveron periminen on Suomessa lopetettu vuonna 2005. Useimmissa tapauksissa emme myöskään saa tietää, miten paljon ovat ansainneet ja maksaneet veroja ne suomalaiset, jotka asuvat ja työskentelevät ulkomailla. Miksi julkiset verotiedot ovat julkisia? Siinä on jo mutkikkaampi kysymys. Ammoisina aikoina ennen internetiä Suomessa tunnettiin sellaisia käsitteitä kuin verokalenterit ja veronäyttelyt. Verotuspäätösten valmistuttua oli veronmaksajilla mahdollisuus käydä verotoimistoissa katsomassa kansioistaan, miten esimerkiksi ilmoitetut vähennykset oli hyväksytty. Sen jälkeen oli mahdollista tehdä verovalituksia. Verotoimistoissa saatettiin käydä vilkuilemassa myös muiden tietoja julkisilta osin. Se palveli verottajaa, koska kansalaiset saattoivat ilmiantaa kanssaihmisten pimeitä tuloja tai tekaistuja vähennysvaatimuksia. Niin sanottu naapurikateus auttoi verottajaa saamaan verot paremmin kerättyä. Se auttoi myös säästämään verovalvonnan kustannuksia. Suomen verotuksen kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen suuri avoimuus on siis osin näinkin raadollista perua. Jos verotuksen julkisuudesta pitäisi päättää nyt puhtaalta pöydältä, päädyttäisiin todennäköisesti toteuttamaan paljon nykyistä salaisempi malli. Nykyinen on puutteineenkin pääosin hyvä. Se antaa mahdollisuuden arvioida, miten ja mistä yhteiskunnan tulot kertyvät. Verotietojen julkisuuden avulla on pystytty esimerkiksi tuomaan julki tapoja, joilla ilmiselviä ansiotuloja on pystytty muuttamaan pääomatuloiksi. Julkisuutta olisi mahdollista käyttää hyödyksi jopa laajemmin. Tällä hetkellähän tuloja ja veroja tongitaan yhtenä päivänä vuodessa. Tuloverotuksen lisäksi Suomessa on nimittäin myös kiinteistöverotus pääosin julkista. Jokaisella on oikeus saada siitä tietoja Verohallinnolta, vaikka käytännön tasolla tiedonhankinta on tehty hankalammaksi kuin ansioverojen tapauksessa. Julkisuus voisi jopa auttaa verottajaa vanhojen esimerkkien mukaisesti. Kiinteistöverotuksen nykyinen ongelma kun on, että syyskuussa erääntyvät maksut unohtuvat aivan liian monelta. Viime vuonna neljännes kiinteistöverovelvollisista, noin puoli miljoonaa suomalaista, unohti maksaa maksunsa ajoissa. Ehkä muistia parantaisi se, jos media seuraisi tätäkin puolta verotuksesta yhtä valppaasti kuin ansioverotusta. Verotietojen julkistamispäivää on joskus kutsuttu kansalliseksi kateuspäiväksi. Parempi olisi puhua kansallisesta avoimuuspäivästä. Joskus siitä uhkaa tulla kansallinen hurskastelupäivä. Nytkin on nähtävissä, että moni korostaa, miten nyt nähdään se, kuinka varakkaimmat suomalaiset maksavat suurimman osan hyvinvointiyhteiskunnan kustannuksista. Muina päivinä samat tahot keskittyvät vaatimaan verotuksen keventämistä. Tekstiä muokattu 2.11. klo 13.45: korjattu mm. sana verotarkastus verovalmisteluksi ja täsmennetty veronäyttelyjen sisältöä.