Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys puhuttaa taas – Tamyn puheenjohtaja uskoo, että purkamisella olisi huonoja vaikutuksia opiskelijoiden asemaan

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan Sanni Lehtisen mukaan ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden vaikuttaisi opiskelijoiden edunvalvontaan ja kaventaisi vaikutusmahdollisuuksia, koska resurssit pienentyisivät. Ylioppilaskunnat käyttävät sanaa automaatiojäsenyys, sen sijaan muut tahot puhuvat pakkojäsenyydestä. –Olen sitä mieltä, että automaatiojäsenyys pitäisi säilyttää, sillä ilman sitä ei ole resursseja tehdä nykyisenkaltaista edunvalvontaa. Se vaikuttaisi laajasti siihen, minkälaisia etuja ja vaikuttamismahdollisuuksia opiskelijoilla on niin yliopistolla, kaupungissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Alkuviikolla nousi keskusteluun perustuslakivaliokunnan esitys siitä, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä pitäisi aloittaa selvitys. Esitystä perustellaan sillä, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat tulleet ylioppilaskuntien terveydenhuoltosäätiön piiriin. Ammattikorkeakouluissa opiskelijakunnan jäsenyys on vapaaehtoista. Lue lisää: Perustuslakivaliokunta pui isoa muutosta: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden perusteet syytä selvittää – ministerin mielestä käytännöstä on luovuttava. Lehtinen sanoo, että jos automaatiojäsenyys poistuu, toiminnan painopiste muuttuisi jäsenhankintaan. –Ylioppilaskunta jakaa merkittäviä avustuksia harraste- ja ainejärjestöille. Erityisten pienille ainejärjestöille tämä olisi ongelmallista, kun olisi vähemmän mahdollisuuksia tukea yhteisöllistä toimintaa. Jäsenyydellä voi olla vetovoimaa ilman automaatiotakin Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (TTYY) puheenjohtaja Lassi Mäkinen sanoo, että automaatiojäsenyyden poistaminen voisi johtaa Ruotsin mallin mukaiseen ylioppilaskuntien jäsenmäärän romahtamiseen ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kapenemiseen. Uusi tilanne pakottaisi miettimään myös sitä, miten palvelut suunnataan varsinaisille jäsenille. –Toisaalta jäsenkyselyt näyttävät, että toimintamme yhteisöllisyyden rakentajana, edunvalvojana ja jäsenpalvelujen tuottajana nähdään merkittävänä. Mäkinen sanoo, että ylioppilaskunnan jäsenyydellä voi olla vetovoimaa ilman automaatiotakin. –Ammattikorkeakoululla on hyvä tilanne jäsenistön suhteen. Uskon että se olisi sama ylioppilaskunnalla: vaikka automaatiojäsenyys poistuisi, niin meillä olisi vahva jäsenkanta tulevaisuudessakin. Miksi ammattikorkeakoululla tilanne on erilainen? Julkisoikeuden apulaisprofessori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautianen Tampereen yliopistosta sanoo, että kysymys yliopisto-opiskelijoiden pakosta kuulua ylioppilaskuntaan nousee keskusteluun säännöllisin väliajoin. Pakkojäsenyydestä on keskusteltu perustuslakivaliokunnassa tasaisin väliajoin. 2000-luvun alussa ammattikorkeakoulujen vakinaistuttua perustuslakivaliokunta tulkitsi, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden pakkojäsenyys ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa on perustuslaissa suojatun oikeuden olla kuulumatta yhdistyksiin vastainen. –Sen jälkeen on käyty keskustelua siitä, mikä perustelee ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä tilanteessa, jossa ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa pakkojäsenyyttä ei ole. Rautiaisen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden hyväksyttävyys on kiteytynyt oikeudellisesti kahteen asiaan. Ensiksi siihen, että näin on aina ollut. Toiseksi perustuslakivaliokunta on katsonut, että ylioppilaskunnat osallistuivat opiskelijaterveydenhuoltoon, kun ne kantavat terveydenhoitomaksua. Oikeudellinen kysymys Kun opiskelijaterveydenhuoltouudistus osana sote-uudistusta poistaa ylioppilaskuntien tehtävistä terveydenhoitomaksun kantamisen, ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä on perustuslakivaliokunnan mukaan tarkasteltava uudelleen. –Jos lukee lausuntoja, joita valtiosääntöasiantuntijat ovat tähän mennessä antaneet, niin on nähdäkseni painavia valtiosääntöoikeudellisia syitä sille, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyys tulisi poistaa. Rautiainen huomauttaa, että kysymys on oikeudellisesta tarkastelusta. –Perustuslakivaliokunnan kannanotto ei ole vieno poliittinen toivomus vaan selvä perustuslaillinen kannanotto, että asia tulee oikeudellisesti selvittää. Nyt pöydällä on kysymys, salliiko perustuslaki pakkojäsenyyden olemassaolon. Kysymys näin muotoiltuna ei ole poliittinen vaan oikeudellinen.