Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Poliittiset lakot kaipaavat sääntelyä

Lakko-oikeus on yksi työntekijöiden perusoikeuksista ja se liittyy työntekijöiden ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Lakko tarkoittaa oikeutta olla tekemättä työtä työnantajalle omien työehtosopimusvaatimusten edistämiseksi. Hyväksyttävää on myös se, että saman alan työntekijäjärjestöt voivat tukea toisiaan. Poliittinen lakko sen sijaan ei kohdistu työnantajaan vaan yhteiskuntaan. Poliittinen lakko tarkoittaa sitä, että työntekijä ei teekään työtään, vaikka sopimus hänet siihen velvoittaisi, jos hän ei ole tyytyväinen yhteiskunnan, viimekädessä eduskunnan, päätöksentekoon. Oikeus poliittiseen lakkoiluun ei kuulu lakko-oikeuden perustuslaillisen suojan piiriin. Monissa maissa poliittiset lakot ovat jollakin tavalla sallittuja, mutta niille on asetettu kovat reunaehdot. Vain Suomessa poliittiset lakot ovat sallittuja ilman rajoituksia. Työntekijöiden poliittiset lakot ovat työnantajien kannalta hyvin ongelmallisia. Työnantaja noudattaa kaikkia sopimusvelvoitteitaan, mutta toinen osapuoli rikkoo niitä. Tästä saattaa aiheutua työnantajalle merkittävää vahinkoa. Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusta rikkova osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle täyden vahingon. Vaikka asia periaatteessa on näin, eivät työnantajat ole vaatineet vahingonkorvauksia Suomessa, koska se mitä ilmeisimmin estäisi lakon päättymisen. Ruotsissa poliittiset lakot ovat sallittuja, mutta vain lyhytkestoisina (puhutaan tunneista, ei päivistä) ja silloin, kun ne eivät aiheuta työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa. Tällaisella lain soveltamisella on pyritty turvaamaan kaikkien osapuolten asema kohtuullisella tavalla. Jos työntekijöillä on oikeus mennä lakkoon vastalauseena kansanvaltaisille päätöksille, on myös työnantajilla oikeus työsulkuun poliittisilla perusteilla. Eli periaatteessa työnantajat voivat ilmoittaa, että työntekijöiden ei tarvitse tulla töihin ja palkkaa ei makseta, jos eduskunta ei säädä sellaisia työelämän lakeja, joita työnantajapuoli vaatii. Korkeasuhdanteessa tämä työsulku ei ole todennäköinen vaihtoehto, mutta talouden kriisin aikana siitä ei aiheudu työnantajille suurta vahinkoa. Saatan jo kuulla, minkälainen haloo tällaisesta työnantajien päätöksestä syntyisi. Demokratiassa parlamentti valitaan tekemään suvereenisti päätöksiä lainsäädännöstä. Tähän prosessiin saa jokainen toki vaikuttaa, mutta se ei saisi tapahtua laittomalla tai sopimuksia rikkovalla tavalla. Ruotsin malli, kaikkien osapuolten etujen kohtuullinen huomioonottaminen, olisi nyt oikea askel yhteiskuntarauhan vahvistamiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL järjesti poliittisen lakon maanantaina ja tiistaina 22. ja 23. lokakuuta vastustaakseen hallituksen aikeita heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Työtaistelutoimi koski joidenkin kuntien siivousta, kiinteistöhuoltoa ja ruokapalvelua sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuripalveluja. Pirkanmaalla lakko toteutettiin osassa Tampereen, Nokian, Hämeenkyrön, Ylöjärven, Valkeakosken ja Parkanon kunnallisia työpaikkoja. Lähde: aamulehti.fi