Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kansallinen sisäilmaohjelma julkistettiin Tampereella – Tavoitteena on, että kymmenen vuoden kuluttua homeongelmat ovat historiaa

Homekoulujen ja parakkipäiväkotien Suomessa totuus on vaarassa unohtua: meillä on varsin puhdas sisäilma. Altistuminen sisäilman epäpuhtauksille on Suomessa vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin, radonia lukuun ottamatta. Asuntojen pienhiukkaspitoisuudet ovat Suomessa eurooppalaista tasoa pienemmät, kun taas radonpitoisuudet ovat Euroopan suurimpia. Suomessa ja Pohjoismaissa rakennuksissa vaikuttaisi myös olevan vähemmän kosteusvaurioita kuin muualla Euroopassa. Vertailukelpoista tutkimustietoa on kuitenkin vielä vähän. Riittämätön ilmanvaihto asunnoissa ja kouluissa on meillä yhtä yleistä tai jonkin verran yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa on myös puututtu sisäilman ongelmiin jo 1990-luvulta lähtien sekä tutkimuksen, ohjeistuksen että lainsäädännön keinoin. Sääntely ja ohjeistus on meillä jopa runsaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Oireilu yleistä Sisäilmaan liittyvä oireilu on kuitenkin Suomessa edelleen varsin yleistä. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisista naisista 20 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia on kokenut sisäilman aiheuttaneen oireita työpaikalla. Työterveyslaitoksen Työolotutkimuksen yhteydessä peräti 37 prosenttia työssäkäyvistä kertoi kokevansa, että työpaikan sisäilma on haitallista riittämättömän ilmanvaihdon ja/tai homeen takia. Tutkijat eivät ole löytäneet selvää syytä siihen, miksi oireiden kokeminen – tai ainakin niistä puhuminen – on meillä yleisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa. –Ei ole olemassa mitään keskiarvoja, mitä verrata keskenään. Ei voida sanoa, että Suomessa rakennukset ovat tässä kunnossa tai ihmisillä on oireilua näin paljon. Jokainen rakennus ja jokainen ihminen on omanlainen kompleksinen kokonaisuutensa, toteaa professori Juha Pekkanen . Kansallinen ohjelma Ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan siksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Yksi askel tähän suuntaan on Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoima kymmenvuotinen ohjelma julkistettiin keskiviikkona Ympäristöterveyspäivillä Tampereella. Ohjelman aikana on tarkoitus kehittää rakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien, sisäilmaongelmien hoitoa. Tavoitteena on myös parantaa oireilevien ja sairastuneiden hoitopolkuja ja kuntoutusta sekä selvittää sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. –Toimenpiteiden tulee perustua tutkittuun tietoon sekä luotettavaan riskien ja vaikutusten arviointiin. Tämä on tärkeää sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta, sanoo THL:n pääjohtaja Juhani Eskola . Eskola pisti alulle Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman 2018–2028 kaksi vuotta sitten. Tuloksia mitataan Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon kärsimystä ja huolta oireileville ihmisille ja heidän läheisilleen. Niistä aiheutuu myös mittavat kustannukset kansantaloudelle sekä terveyshaittoina että rakennusten korjauskuluina. Suomi on asettanut tavoitteekseen, että kaikki julkiset tilat ovat terveitä vuonna 2028. Kansallisen sisäilmaohjelman tavoitteena on, että sisäympäristöön liittyvä oireilu on vähentynyt 40 prosenttia ja sisäympäristöön tyytyväisten osuus kasvanut 50 prosenttia seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Tuloksia on myös tarkoitus mitata. Yksi mittari ovat kyselytutkimukset, kuten THL:n uusi sisäilmakysely, joka tulee kouluihin ensi vuoden alusta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) asetti syksyllä 2017 hankeryhmän valmistelemaan Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa. Sen tavoitteena on ohjata eri toimijoiden työtä siten, että julkiset rakennukset tervehdytetään ja sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta tehostetaan. THL:n pääjohtaja Juhani Eskola oli jo joulukuussa 2016 käynnistänyt Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman 2018–2028. Sen esikuvina olivat kansalliset astma- ja allergiaohjelmat, jotka ovat osoittaneet laaja-alaisen yhteistyön hyvät tulokset kahden merkittävän kansanterveysongelman hallinnassa. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman valmistelutyö liitettiin osaksi hallituksen toimenpideohjelmaa.