Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kärppä vilistää viitenä raunioissa, mutta ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia turkin vaihtajille – tälle vipeltäjälle ruuaksi kelpaavat myyrät, jänikset, liskot ja madot

Pienellä ja kauniilla näätäeläimellämme kärpällä on vaatteiden vaihtoviikot. Ruskea kesäturkki vaihtuu puhtaanvalkoiseen talviturkkiin, mutta lajin erinomainen tuntomerkki, musta hännänpää, näkyy sekä kesä- että talvipuvussa. Lähisukulainen lumikko on kuin pikkukärppä, vain musta hännänpää puuttuu. Kärppä liikkuu näätäeläinten tapaan loikkimalla ja jättää lumelle helposti tunnistettavat parijäljet, jotka ovat kooltaan suurempia kuin pikkuveljellä lumikolla. Suomalaisen sananlaskun mukaan ”kärppä tekee talvisena yönä enempi jälkiä kuin hevonen varsoineen koko kesänä”. Sananlasku kuvastaa vanhan kansan huomioita kärpän aktiivisuudesta, josta helposti luullaan useamman kärpän olleen liikkeellä. Toinen sananlasku kuvaa kärpän nopeutta ja vikkelyyttä pikkunäädän puikkelehtiessa kivikasoissa ja kannokoissa: ”Kärppä viitenä raunioissa”. Ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia turkin vaihtajille Kärppä, lumikko, naali ja metsäjänis ovat sopeutuneet talvisiin olosuhteisiin valkoisen talviturkin suojavärillään, samoin kuin linnuista riekko ja kiiruna. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvet ovat lämmenneet ja luminen aika on lyhentynyt. Talvipuvun vaihdon määrää valoisan ajan lyhentyminen, ei lumen määrä. Pysyvä lumipeite saattaa viipyillä tammi–helmikuulle, jolloin lokamarraskuulla vaihtunut valkoinen suojaväri voi olla näille lajeille kohtalokas. Pedot löytävät valkoiset eläimet lumettomasta maastosta helposti. Kärpän pahimpia saalistajia ovat kettu ja petolinnut sekä pöllöistä erityisesti viirupöllö. Pitkään kestänyt lumeton talvi ja samanaikaiset pakkasjaksot, kuten viime talvena, ovat kova koettelemus myös metsäkanalinnuille ja peltopyylle, jotka tarvitsevat kieppejä, luonnon omia lumilinnoja lumen lämmön eristysominaisuuksien vuoksi ja suojaksi pedoilta. Kieppiin kaivautuvat myös monet pikkulinnut. Sen sijaan pienet näätäeläimemme lumikko ja kärppä käyttävät taitavasti lunta hyväkseen etenemällä myyrien käytäviin saalistuksessaan. Pääravintoa pikkujyrsijät, mutta kaikki kelpaa Kärpän ja lumikon kannanvaihtelut seuraavat myyräsyklejä lumikon ollessa kaikkein tehokkain myyräkantojen kurissapitäjä. Kärppä, kuten näätäkin, on lihansyöjä, mutta myyrien ja hiirien puuttuessa ravinnoksi joutuvat linnut, linnunpoikaset, sammakot, liskot. Kärppä käy jäniksenkin kimppuun. Myös marjat, madot ja hyönteiset kelpaavat. Saalistajina näätäeläimet tekevät sitä työtä, johon luonto on ne tarkoittanut. Silti lintuharrastajia harmittaa kärpän ja isomman näätäeläimen tehokas ja taitava linnunpönttöjen rikkominen ja pesien tuhoaminen. Tiaispönttöpesinnät ovat valitettavan usein kärpän, näädän, oravan ja käpytikan saalistuskohteita. Pikkupönttöjeni pesinnöistä tuhoutuu joka vuosi kolmasosa saalistajien vuoksi. Yhden tutkimuksen mukaan sadasta seuratusta pönttölintupesinnästä kärppä tuhosi 60, mikä on osoitus kärpän taidoista. Viime kesänä yksi pönttötarkastaja koki epämieluisan yllätyksen, kun tiaispöntössä olikin sisällä kyy. Linnunpoikaset ovat kyyllekin tärkeää ravintoa. Kärppä on riistaeläin, jonka metsästysaika on koko maassa 1.8.18–31.3.19. Sen sijaan lumikko on rahoitettu. Kärppää pyydetään jonkin verran enää turkisriistana. Pahempia vastustajia kärpälle ovat kuitenkin lumettomien talvien suojattomuus sekä kettu ja näätä. Kärppä on ollut ennen haluttu turkiseläin. Kärpännahkaturkki kuvasteli aina vaurautta ja hallitsijoitten valtaa. Kärppä on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaeläin. Vaakunassa on kuusi hopeista juoksevaa kärppää – ja hyvin näyttää Oulun Kärpätkin ottaneen mallia kärppäeläimestä johtamalla SM-liigaa ylivoimaiseen tapaan. Toistaiseksi.