Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Jopa tuhannet lapset odottavat tukiperhettä, Tampereellakin jono venynyt pariin sataan – Minna Våg näyttää esimerkkiä, että yksinhuoltajakin sopii tehtävään

Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tukiperheistä on jatkuva pula. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön tukiperhejonossa on pelkästään Pohjois-Suomen alueella noin 500 lasta, joista noin 300 Oulussa. Tampereen kaupungilta puolestaan kerrotaan, että tukiperhettä odottaa pari sataa lasta. Turussa vastaava luku on toista sataa ja Rovaniemellä noin 60. Tilanne on samankaltainen kaikkialla Suomessa. Valtakunnallisesti uusia tukiperheitä tarvittaisiin satoja, jopa tuhansia. Tukiperhetoiminta on vapaaehtoistyötä, johon järjestöt ja kunnat tarjoavat valmennusta. Toiminnan tavoitteena on helpottaa lapsiperheen elämää tilanteessa, jossa vanhempien voimavarat eivät tahdo riittää. Tyypillisesti palvelun piiriin hakeutuvalta perheeltä puuttuu oma tukiverkosto, vanhempia on vain yksi tai perheen elämäntilanne on muusta syystä hankala. –Lapsia voi olla useita tai sitten perheessä on esimerkiksi erityislapsi, joka vaatii paljon aikaa ja huomiota, sosiaaliohjaaja Tuuliina Kaartinen Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo. Kaartisen mukaan tukiperhetoiminnassa kynnys on matalalla eikä perheen tarvitse olla esimerkiksi lastensuojelun asiakas. Pikemminkin tavoitteena on tukea perheitä silloin, kun ongelmat eivät ole vielä kasvaneet suuriksi. Käytännössä lapset viettävät tukiperheessä noin yhden viikonlopun kuukaudessa. Sinä aikana lapsen omat vanhemmat voivat levätä ja kerätä voimia arkeen. Vakaa elämäntilanne ja halu auttaa Tukiperheeksi kelpaa aivan tavallinen perhe, jonka oma elämäntilanne on vakaa. –Lisäksi tarvitaan hyvää sydäntä ja halua auttaa muita, Kaartinen sanoo. Perheen ei tarvitse olla kahden vanhemman ydinperhe, vaan yhtä hyvin tehtävään sopii yksin asuva aikuinen tai yksinhuoltaja. Sellainen on esimerkiksi oululainen Minna Våg , joka on toiminut yhdessä tyttärensä kanssa tukiperheenä jo usean vuoden ajan. –Meillä on ollut kaikkiaan neljä tukilasta. Ensimmäiset heistä olivat sisarukset, jotka kävivät meillä noin viisi vuotta. Heille muodostui hyvinkin sisarusmaiset välit oman tyttäreni kanssa, Våg kertoo. Alun alkaen Våg ryhtyi tukiperheeksi osin itsekkäistä syistä. Isossa perheessä kasvaneena hän halusi tarjota myös ainoalle lapselleen kokemuksen kodin jakamisesta toisten lasten kanssa. Våg myöntää, että alkuun häntä jännitti, miten viikonloput vieraiden lasten kanssa sujuisivat. –Lopulta kaikki on ollut sujuvampaa kuin etukäteen ajattelin. Lapset ovat sopeutuneet hyvin meidän perheen rytmiin, ja myös tyttäreni on tykännyt näistä "yökyläilyistä". Tämä on ollut tosi antoisaa, en ole katunut. Ulkoilua, lautapelejä, leipomista Minna Våg ja hänen tyttärensä ovat tehneet tukilasten kanssa aivan tavallisia asioita: ulkoilleet, käyneet uimassa, pelanneet lautapelejä ja leiponeet. Yhteisiä viikonloppuja on vietetty lasten ehdoilla, mutta mitään erikoista tai kallista ohjelmaa lapsille ei ole järjestetty. Juuri näin tukiperheitä neuvotaankin toimimaan. –Sirkushuveja ei tarvita vaan tavallista arkea ja yhdessäoloa. Paras lapsilta saatu palaute koskee yleensä sitä, että heitä on huomioitu, Kaartinen sanoo. Tukilapselle ei tarvitse myöskään järjestää esimerkiksi omaa huonetta. Vågin kerrostalokodissa tukilapset nukkuvat samassa huoneessa talon tyttären kanssa. –Teemme siskonpedin huoneen lattialle, Våg kertoo. Keskustan kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen ja Aila Paloniemi peräävät hallitukselta toimia tukiperhetoiminnan korvausten yhtenäistämiseksi. Kansanedustajat ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen. Tukiperhetoiminta on vapaaehtoistyötä, josta ei makseta palkkaa. Perheet saavat ainoastaan kulukorvauksen esimerkiksi lapsen ruokakulujen kattamiseen. Lisäksi osa kunnista ja järjestöistä maksaa perheille pientä palkkiota, jonka määrä vaihtelee. Lainsäädännössä korvauksen suuruutta ei ole määritelty. Heikkisen ja Paloniemen mukaan tämä asettaa eri paikkakunnilla toimivat tukiperheet eriarvoiseen asemaan. Kansanedustajat uskovat, että samansuuruiset ja nykyistä paremmat korvaukset voisivat houkutella uusia perheitä mukaan toimintaan. Heikkinen ja Paloniemi ovat tehneet myös toisen kirjallisen kysymyksen, joka koskee aktiivimallin ehtoja tukiperheiden kohdalla. Edustajien mukaan tukiperheenä toimivat työttömät työnhakijat olisi syytä vapauttaa aktiivimallista tai vaihtoehtoisesti tulkita tukivanhemmuus aktiivisuutta osoittavaksi toiminnaksi.