Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lukiolaiset joutuvat taktikoimaan ja miettimään vain pisteitä – avoin yliopisto halutaan isoksi väyläksi yliopistoon: "Nuori ei uskalla enää tehdä valintoja sen perusteella, mikä kiinnostaa"

Lukio-opiskelu on mennyt kovaksi peliksi. Nuoret joutuvat jo liikaa taktikoimaan, mitä kannattaa opiskella ja kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa, jotta saa mahdollisimman paljon pisteitä. Näin toteaa projektipäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopistosta. Hän vetää uutta hanketta, jossa luodaan vaihtoehtoisia reittejä yliopistoon erityisesti avoimilla yliopisto-opinnoilla. Vuoteen 2020 mennessä yliopistojen opiskelijavalinnat tehdään pääasiassa todistusvalintana, joka perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoihin. Esimerkiksi pisteytystaulukot ovat nyt valmiina, ja nuoret joutuvat pohtimaan tarkkaan, mitkä aineet kannattaa kirjoittaa, jotta saa mahdollisimman paljon pisteitä. Lukioista kantautuu huolta siitä, että opiskelijat joutuvat jo liikaa pohtimaan, mikä kannattaa ja mikä ei. –Nuori ei uskalla enää tehdä valintoja sen perusteella, mikä kiinnostaa, vaan hän joutuu taktikoimaan. Jos ala ei olekaan selvä, niin onhan se kauhea tilanne siellä lukioaikana, Savela pohtii Lännen Median haastattelussa. Huolta on kantautunut lukioiden opinto-ohjaajilta, jotka tietävät, mitä opiskelijat kyselevät korkeakoulujen opiskelijavalinnoista. –Minkälaisia ovat pääsykokeet, ja missä pääsykokeet ylipäätään vielä ovat? Pääsykokeiden pitäisi olla sellaiset, että ne eivät vaadi pitkää valmentautumista. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Näitä kysymyksiä nyt pohditaan. Se on ainakin selvää, että pääsykokeet säilyvät niillä aloilla, joissa mitataan soveltuvuutta, kuten opettajankoulutuksessa. "Avoimen yliopiston väylä on toiminut erittäin huonosti" Nyt yliopistoissa on alettu pohtia vaihtoehtoisia reittejä päästä sisään yliopistoon. Paula Savela myöntää, että avoimen yliopiston väylä on toiminut erittäin huonosti. –Avoimen yliopiston väylä ei ole ollut todellinen, vaan hyvin pieni reitti, joka on toiminut huonosti. Sitä ei ole tarjolla läheskään kaikilla aloilla eikä kaikissa yliopistoissa. 11 yliopiston yhteinen Toinen reitti yliopistoon -hanke etsii nyt vaihtoehtoja. Virallinen alkusysäys tapahtuu tämän viikon torstaina aloitusseminaarissa Helsingin yliopistolla. –Tässä on hyvä sauma osoittaa, että avoimen yliopiston opinnot ovat hyvä tapa valita opiskelijoita yliopistoihin. Savelan mukaan hankkeessa pyritään ottamaan huomioon myös toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Samalla pyritään kehittämään tutkintotavoitteisia reittejä työssä oleville aikuisille. Avoin yliopisto halutaan nostaa oikeaksi reitiksi yliopistoon Avoimessa yliopistossa opiskelee nykyään paljon ihmisiä, mutta sitä väylää pitkin menee yliopistoon tutkinto-opiskelijoiksi sisään hyvin pieni määrä. –Nyt on huoli, että kun todistusvalinnalla valitaan yhä suurempi osa, niin miten käy niille, jotka eivät todistusvalinnassa pääsekään ja haluaisivat tehdä avoimessa yliopistossa opintoja. Silloin pitäisi sen avoimen yliopiston väylän olla laajempi ja todellisempi. Paula Savela on vahvasti sitä mieltä, että toinenkin väylä tarvitaan ja se tarkoittaa, että avointa yliopistoa pitää kehittää. –Pystytäänkö nyt luomaan erilaisia malleja, että esimerkiksi suorittamalla avoimessa yliopistossa jonkin määrän opintoja tietyillä arvosanoilla saa sen opiskelupaikan. Joissakin aineissa joissakin yliopistoissa tämä on tälläkin hetkellä jo mahdollista, mutta se on harvinaista. Valtion tavoite on, että puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon Yliopistot voivat itsenäisesti päättää opiskelijavalinnoistaan, mutta kokonaisuus kytkeytyy rahoitukseen; miten yliopistot saavat rahoitusta avoimen yliopiston opintoihin ja minkä verran ylipäätään on rahoitusta järjestää tutkinto-opiskelijoille paikkoja. –On selvää, että jos on tarpeeksi rahoitusta, yliopistot uskaltaisivat lisätä avoimen yliopiston paikkoja, Paula Savela sanoo. Rahoitusmallia uudistetaan parhaillaan, ja se ratkeaa ministeriön ja yliopistojen välisissä neuvotteluissa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jatkossa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus määräytyisi aiempaa enemmän suoritettujen tutkintojen mukaan.