Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Alzheimer-rokotteesta alkoi Suomessa nyt toiveikas vaihe uuden, ison tutkimuksen myötä – läpimurto voi tulla jo vuonna 2020

Seuraavat kaksi vuotta näyttävät suunnan, saadaanko vihdoin Alzheimer-rokotteen läpimurto. On periaatteessa mahdollista, että Alzheimerin tauti voidaan rokotteella saada jopa pysäytettyä kokonaan. Tänä syksynä ovat alkaneet uudet tutkimukset, joissa isolla tutkittavien joukolla pyritään selvittämään rokotteiden teho, eli voidaanko niillä hidastaa Alzheimerin taudin aivomuutosten lisääntymistä ja oireiden etenemistä. –Paljon riippuu, miltä alustavat tulokset näyttävät, eli onko rokotteella vaikutusta taudin prosessiin, neurologi, professori Juha Rinne Turun yliopistosairaalasta kertoo Lännen Medialle. Alustavia tuloksia tulee arviolta vuoden 2020 aikana. Alzheimer-rokotetta on tutkittu Turussa jo yhdeksän vuotta. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä tutkimuksia erilaisilla beta-amyloidiin vaikuttavilla rokotteilla. Alzheimerin taudissa nimenomaan beta-amyloidi-nimistä valkuaisainetta alkaa kertyä aivoihin. Turussa näitä tutkimuksia on käynnissä kaksi, ja maailmalla muitakin. Alzheimerin tauti on niin monimutkainen sairaus, että sitä on vaikea kokonaan pysäyttää silloin, kun se on jo päässyt alkamaan. –Jos päästään ennakolta, hyvin lievässä tai jopa oireettomassa vaiheessa puuttumaan, silloin voisi olla toiveissa, että taudin saisi pysäytettyä, Rinne korostaa. Uusien tutkittavien sisäänotto tutkimukseen on alkanut, ja ensimmäinen tutkittava on jo saanut rokotetta. Rinteen mukaan vielä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon suomalaisia on mukana, mutta kansainväliseen tutkimukseen tulee kaikkiaan noin 40 henkilöä. –Sillä määrällä pyritään näkemään, onko rokotteella jotain tehoa. Tutkimukset tehdään Suomessa Turussa ja Kuopiossa henkilöille, joilla on lievä, vain alkavassa vaiheessa oleva Alzheimerin tauti. Rinne toivoo, että alkuvuoteen 2019 mennessä olisi saatu kaikki tutkittavat mukaan. –Yhden tutkittavan osalta menee aina puolitoista vuotta, eli koko tutkimukseen kuluu hieman pidempi aika. Tutkimus on valmis vasta, kun viimeinen tutkittava on käynyt puolentoista vuoden tutkimuksen läpi. –Olisi aivan mahtavaa , jos rokote voisi pysäyttää taudin. Se on silti ehkä liian toiveikas ajatus, sillä me tutkijat olemme realisteja. Sekin olisi hieno saavutus, jos tautia voitaisiin hidastaa. Juha Rinne ei usko, että Suomessa mentäisiin siihen, että esimerkiksi jollekin ikäluokalle annettaisiin rokote. Kysymys siitä, että rokote annetaan ennaltaehkäisevästi tietyille henkilöryhmille, joilla on lisääntynyt, muuta väestöä suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Rinteen mukaan jossakin vaiheessa löydetään sellaisia verestä tai selkäydinnestenäytteestä mitattavia tekijöitä, joilla voidaan ennustaa, kenelle Alzheimer tulee. Sitten näitä henkilöitä voidaan rokottaa. –Rokotteen läpimurto voi yhä tulla, mutta on hyvä muistaa, että rokotteella ei saada aikaan pysyvää vasta-ainetuotantoa. Rokotuksia täytyy silloin tällöin antaa uudestaan. Kyse ei ole kuin tuhkarokko- tai sikotautirokotteesta, joka antaa ikuisen vasta-ainetuotannon. Nyt käynnistyneessä 40 henkilön tutkimuksessa selvitetäänkin muun muassa, kuinka usein rokote tulisi antaa. Vaikka toiveikkuutta on yhä läpimurtoon, on mahdollista, ettei toivottua tehoa saada esille ja tutkijat palaavat lähes lähtöpisteeseen. –Sitten vasta, kun näkee tämän tutkimuksen tulokset, voi paremmin arvioida, ovatko tulokset sellaiset, että kannattaa lähteä selvittämään riskiryhmissä rokotteen tehoa. Suomessa tehdään laaja-alaista ja monipuolista Alzheimer-tutkimusta: perustutkimuksesta aina sairauden genetiikkaan, diagnostiikkaan, hoitoon ja yhteiskunnallisia vaikutuksia selvitteleviin tutkimuksiin saakka. Lisäksi on käynnissä elintapoihin ja riskitekijöihin vaikuttavia tai lääkeaineilla suoritettavia ennaltaehkäisytutkimuksia . Alzheimer-tutkimusta tehdään Turun lisäksi mm. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa, Helsingissä ja Oulussa. Eri paikoissa tutkimuksen painopisteet ovat erilaisia. 14 500 vuosittain Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Tällä hetkellä Suomessa elää arviolta 193 000 etenevää muistisairautta sairastavaa ihmistä. Lisäksi arviolta 200 000 sairastaa lievää muistitoimintojen heikentymistä.