Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Pitääkö tulevaisuuden pimeiden teiden mummoista huolestua?

Otetaan alkuun pari lukua. Suomessa on noin 1,1 miljoonaa yli 65-vuotiasta, siis 20 prosenttia väestöstä. Vuonna 2030 tämän ikäisten osuuden ennustetaan olevan liki 26 prosenttia väestöstä, ja osuus kasvaa myös tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2016 Suomen yli 65-vuotiaista 63 prosentilla oli ajokortti. Yli 84-vuotiaista näinä päivinä noin 7 000:lla on ajokortti. Ennusteiden mukaan yli 84-vuotiaita kortillisia on vuonna 2040 jo yli 50 000. Nuoremmassa 75–84-vuotiaiden ryhmässä kortteja on nyt noin sadallatuhannella. Vuonna 2040 heitä on jo 270 000. Eli sama tiivistettynä: tulevaisuudessa Suomen teillä autoilee yhä enemmän yhä vanhempaa väkeä. Luvut ovat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin viime vuonna tekemästä julkaisusta Ikääntyvien kuljettajien ajo-oikeus . Iäkkäämmissä ikäryhmissä miehillä on nykyisin selvästi useammin ajokortti kuin naisilla. Suurin yksittäinen kasvuryhmä yli 70-vuotiaissa autoilijoissa on tulevaisuudessa yksin asuva nainen. Nykyisin nainen perustelee ajokortista luopumista sillä, että puoliso kuljettaa. Tulevaisuudessa voi olla toisin: joko nainen on itse aiempia sukupolvia tottuneempi autoilemaan tai leskenä omat kuljetukset on hoidettava itse. Ikääntyvät voivat yleisesti ottaen koko ajan paremmin ja haluavat nauttia autoilun tuomasta itsenäisyydestä. Auto vie vaikkapa mökille, ja etenkin maaseudulla auton omistaminen voi olla välttämättömyys. Seniorikuskit autoilevat verrattain usein: Trafin vuonna 2016 tekemässä kyselyssä henkilöautoa käytti lähes päivittäin noin 70 prosenttia 65–74-vuotiaista ja yli 84-vuotiaistakin noin puolet. Suomalaisten ikääntyminen pakottaa miettimään seurauksia myös autoilun kannalta. Reaktionopeus voi hidastua, samoin hämäränäkö, lääkeyhdistelmät voivat yllättää. Kilometrit voivat toki jäädä vähiin, ja moni jättää autoilematta esimerkiksi kehnolla säällä. Silti suhteessa ajokorttien määrään iäkkäille sattuu enemmän auto-onnettomuuksia kuin työikäisille. Jos ajokorttinsa mielii uusia täytettyään 70 vuotta, täytyy läpäistä lääkärintarkastus viiden vuoden välein. Jos 70 vuoden rajaa lähestyvä uusii korttinsa ennen kuin täyttää 70, täytyy hänen käydä seuraavan kerran korttitarkastuksessa vasta 75-vuotiaana. Tarvittaessa lääkäri hakee tukea ratkaisulleen lähettämällä uusijan ajokokeeseen. Ikääntyvien määrän kasvu Suomen teillä on jo nostattanut keskustelua siitä, pitäisikö ajo-oikeutta tarvittaessa jotenkin rajoittaa. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi ajon salliminen vain valoisaan aikaan tai tietyillä nopeuksilla. Nopeusrajoitukset ovat varsinkin maaseutua ajatellen hankala keksintö, sillä kauppamatkalle voi hyvin kuulua pätkä valtatietä ja körryyttelijä ärsyttää muita. Valoisan ajan rajoitus olisi helpommin toteutettavissa ja hyväksyttävissä. Toisaalta nykyautot avustavat kuljettajaa jo kaikenlaisessa, ja esimerkiksi automaattivaihteisten autojen yleistyminen helpottaa keskittymistä liikenteen seurantaan. Kallista, mutta turvallista on yrittää hankkia ikääntyville muiden ajamat korvaavat kyydit – ja tehdä kaupunkikeskustoista mahdollisimman houkuttelevia asuinpaikkoja myös ikääntyville. Keskustoissa palvelut ovat lähellä ja esimerkiksi palveluliikenteen järjestäminen halvempaa.