Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Masennuksen hyvä puoli on, että siitä voi toipua – sairaudesta kannattaa puhua rohkeasti

Noin 200 000 ihmistä sairastaa vuosittain Suomessa vaikeaa masennusta. Masennus on keskeisimpiä työikäisten työkykyyn vaikuttavia sairauksia, kun työikäisistä noin kuusi prosenttia kärsii vuosittain eriasteisista masennustiloista. Masennus ei ole koskaan vain masentuneen oma ongelma. Se vaikuttaa aina myös hänen perheeseensä, läheisiinsä ja ystäviinsä. Masennus on myös salakavala sairaus. Sitä eivät välttämättä ajoissa huomaa edes sairastuneen lähimmät. Näin tapahtui myös vihreiden eroavalle puheenjohtajalle Touko Aallolle . Aalto kertoi Facebookissa sairastuneensa masennukseen jo vuosi sitten. Entinen Tampereen apulaispormestari ja nykyinen vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen totesi Aallon eroilmoituksen jälkeen, ettei muista puheenjohtajan kertaakaan maininneen masennuksestaan aiemmin. Tämä on hyvin tyypillistä masentuneelle. Omasta masennuksestaan ja sen syistä on sairastuneen usein vaikea avautua. Vain reilun vuoden kestänyt Aallon taival vihreiden puheenjohtajana on helppo leimata täydelliseksi epäonnistumiseksi. Puoluejohtajan työ on niin puolueen laskussa kuin nousussa aina hektistä. Siinä joutuu tekemään nopeita perusteltuja päätöksiä ja vielä nopeammin ottamaan kantaa paitsi omansa, myös muiden puolueiden ja niiden jäsenien tekemisiin. Työ ei sovi kaikille. Eroilmoituksellaan Aalto teki silti suuren palveluksen kansalaisille. Oman masennuksen hoito käynnistyy siitä puhumisesta. Aallon avautuminen sairaudestaan madaltaa muille masentuneille kynnystä avautua olostaan. Masennus on inhottava , joskus jopa tappava sairaus. Lohdullista sairaudessa on kuitenkin se, että siihen löytyy hyväksi havaittuja hoitokeinoja ja siitä useimmiten parantuu. Pirkanmaalla esimerkiksi Tampereen yliopistollinen sairaala Tays on jo vuosia toteuttanut masennuksen alueellista hoito-ohjelmaa. Siinä keskeistä on masennuksen varhainen tunnistaminen ja ymmärtäminen, masentuneen toimintakyvyn palauttaminen sekä tietenkin masennuksen hoito ja myös masentuneen perheen ja läheisten huomiointi. Masennuksen alueellinen hoito-ohjelma on melko suoraviivaista ja konkreettista tekstiä. Se on hyvä työkalu pirkanmaalaisten masennuksen hoitoon, mutta sen lisäksi tarvitaan paljon muutakin. Ihminen usein kadottaa masennuksessa oman olemassaolonsa merkityksen ja tunteen elämässä eteenpäin menosta. Masentunut ei parane taiteella, mutta taide voi auttaa oman itsensä kadottamisen tunteeseen. Taiteen syvin tehtävä on saada ihminen näkemään itsensä, saamaan itsestään kiinni, konkretisoida niitä tunnemöykkyjä, joihin ihminen joka tapauksessa elämänsä aikana välillä kompastuu. Taidetta tarvitaan Pirkanmaalle lisää. Tärkeää on myös pitää huolta muista arkisista virkistymispaikoista, kuten lenkkipoluista. Ne auttavat ehkäisemään monia mielenterveysongelmia. Taiteeseen ja luontoon sijoittaminen ei ole pois sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan se on ihmisten hyvinvointiin sijoittamista. Se on myös vetovoimatekijä uusille pirkanmaalaisille ihmisille, yrityksille ja työpaikoille.