Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ovatko kirkon rahat olemassa seiniä vai ihmisiä varten?

Kun Valkeakosken kirkko ilmeisesti joskus puretaan, moniko jää kaipaamaan sitä? Ilmeisesti ainakin ne 1 300 ihmistä, jotka allekirjoittivat vetoomuksen kirkon säilyttämiseksi. Valkeakosken kirkon kohtaloa – tiivistetysti remontti vai purku – on pohdittu vuosia. Tällä viikolla Kirkkohallituksen täysistunto lopulta päätti, että valitus kirkon purkamisesta on syytä hylätä ja seurakunnan päätös purusta jää voimaan. Päätöksestä voi vielä valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen, joten jos joku sen tekee, ihan heti kirkko ei ole katoamassa. Valkeakosken kirkon kohtalossa on tiivistetysti kyse siitä, että se tarvitsisi laskelmien mukaan miljoonaremonttia ja veisi seurakunnan mielestä suhteettoman paljon voimavaroja. Sääksmäen seurakunnan kirkkovaltuusto päätti keväällä, että Valkeakosken kirkko puretaan ja sen tontti myydään. Purun jälkeen seurakunnalle jäisi vielä kolme kirkkoa. Päätöksestä valitettiin muun muassa sillä perusteella, että Sääksmäen kirkko on liian pieni konfirmaatioihin ja suuriin konsertteihin, ja Sääksmäen ja Metsäkansan kirkot ovat yli kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Valittajien mukaan kirkko ei myöskään ole liian huonossa kunnossa. Pirkanmaan maakuntamuseo lausui kantanaan kirkon säilyttämisen puolesta. Kirkkohallitus perusteli päätöstään muun muassa sillä, että Sääksmäen seurakunnan kiinteistömenot ovat valtakunnallista keskiarvoa suuremmat. Seurakunnan kiinteistömenot ovat olleet viime vuosien käyttötalousmenoista 31–36 prosenttia, kun Kirkkohallituksen mukaan valtakunnallinen keskiarvo on 24–25 prosenttia. Kirkot ovat korostetusti ympäri kristillisen maailman osa kulttuurihistoriaa, -perintöä ja maisemakuvaa sekä yhteisön muistia ja muistoja. Siksi kirkkojen arvo on helposti mittaamaton – yrittäkääpä määrittää tarkka arvo vaikkapa Tampereen tai Helsingin tuomiokirkolle. Uudemmilla kirkoilla tällaista suojaa ei välttämättä ole. Kirkkolain mukaan ennen vuotta 1917 rakennettu kirkollinen rakennus on suoraan lain nojalla suojeltu. Kirkkohallitus voi määrätä tuoreemmankin rakennuksen suojeltavaksi, jos se on esimerkiksi rakennushistorian tai rakennustaiteen kannalta perusteltua. Tampereella suojeltuja uudempia kirkkoja ovat esimerkiksi Kalevan ja Viinikan kirkot. Valkeakosken kirkko on vuodelta 1969, eikä sitä siten ole kirkkolailla suojeltu. Yli 50-vuotiaiden kirkkojen purkusuunnitelmista on kirkkolain mukaan pyydettävä lausunto Museovirastolta, mutta koska Valkeakosken kirkko on karvan alle viisikymppinen, lupaa ei ole tarvinnut pyytää. On ymmärrettävää, että seurakunta haluaa seinien sijaan käyttää rahaa muuhun toimintaan. Tampereella kirkon leirikeskuksia on jätetty rapistumaan. Purku ja tontin myynti on unohtamista huomattavasti parempi vaihtoehto. On kieltämättä järjetöntä sijoittaa suuria rahasummia tarpeettomaan taloon. Kirkon toiminnassa tärkeintä on sen hyöty ihmisille. Samaan aikaan nousee kuitenkin myös kysymyksiä siitä, kuka tai mikä määrittää kulttuurihistoriallisen arvon tai merkityksen historiallisessa mielessä. On käynyt niin, että myöhemmin on kaduttu joidenkin rakennusten purkamista silloisen hetken hengen tieltä. Se pistää miettimään, olisiko Museoviraston kanta kuitenkin kannattanut kuulla. Toivottavasti nyt tehtäviä päätöksiä ei kaduta.