Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Vain Näsinneulassa on ännä Näsin perässä – Pitää kirjoittaa Näsilinna, Näsikallio ja Näsipuisto

Nyt kerron, mikä minun hermojani raastaa kielioppiasioissa. Pyysin entisiä työkavereitani Hyttisen Hannua ja Kemmon Ollia kertomaan, mikä heitä riepoo, joten tässä on nyt kolmen henkilön ärsytyskynnyksen ylittäneitä virheitä. Eniten minua kiusaa söhlöys isojen ja pienten alkukirjainten kanssa. Kotikaupunkimme asukas kirjoitetaan pienellä tamperelainen, samoin suomalainen. Sen sijaan paikan nimi Keskustori on isolla. Hyttine on löytänyt lehden etusivulta karkean virheen, sillä kirjoitettiin suomalaisista isolla alkukirjaimella. " Ei olis tapahtunut entisinä aikoina! " Minun kielioppituntini ovat peräisin siltä ajalta, kun teimme Moroa Hyttisen ja Kemmon kanssa. Yksi aihe oli, että laita n sinne minne se kuuluu, mutta ei joka paikkaan. " Juu ne Näsi-jutut riapoo kyllä. Vain Näsinneulassahan pitäisi olla ännä Näsin perässä. Näsilinna, Näsikallio, Näsipuisto, Näsilinnankatu, Näsijärvi ja Näsiselkä ilman ännää." (Hyttinen) Tästä kävin sähköpostikirjeenvaihtoa kaupungin kanssa. Kartoissahan nämä ovat väärin, joten älkää uskoko. Mielipiteenvaihto kaupungin kanssa päätyi tilanteeseen, jossa kumpikaan ei antanut periksi. Tampereen seudulla on yhdyssanoja, joissa paikallisen tavan mukaan taipuvat molemmat osat. Niistä tunnetuimmat ovat mustamakkara, Mustalahti ja Pitkäniemi. Kemmon kiäliopisto antaa esimerkkejä: mustaamakkaraa, Mustanlahdenkadulla, Pitkässäniemessä ja Mustassalahdessa. Hyttisen korvaan ja silmään ottaa, kun lehdessä kerrotaan että joku asuu Aitolahdessa. Pitäis tietenkin olla Aitolahdella. "Muistan lukeneeni lehdestä joskus semmoisenkin, että jotain oli tapahtunut Ristinarkussa !" Kemmo on huomannut tällaisia mokia: Tammelan torilla (tämä on tietenkin yhdyssana). On sanottu Jankalla, vaikka se on Jankassa! Hyttisen silmiin särähtelee joka päivä ne joku- ja jokin-jutut. Tämä oli minun kompastuskiveni, jonka Hyttinen ystävällisesti, mutta tiukasti korjasi joka jutusta kunnes opin, että joku on ihminen ja jokin on asia tai muu. " Sanoista viimeinen on lehdessä säännöllisesti viime-sanan tai "viimeksi kuluneen" paikalla. "Joka päivä näkee kerrottavan vaikka että viiden viimeisen vuoden tai viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut jotain. Lausun joka kerta mielessäni toivomuksen, että viis viime vuotta ei olis viimeisiä, vaan elämä jatkuis vielä maailmassa ." (Hyttinen). Murteesta sen verran, että sitä käyttää se joka osaa. On turhaa kiistellä siitä, onko Pyynikki Pynsä tai Pyntsä. Nimitys vaihtelee eri puolilla ja kaikki ovat oikeassa. Hyttisen ja Kemmon opissa oli myös tervehdysten käyttöä. Minuun moro ei ole tarttunut, joten ihan kiusallani sanoin töistä lähtiessä moi ja jos olin oikein piruilevalla päällä sanoin moi då – ja sehän on jo helsinkiläistä. Älkää siis liikaa näillä kielioppiasioilla itseänne stressatko. Ja jos itse teen toisin kuin puhun, niin siitä saa ystävällisesti huomauttaa.