Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Juko: Ulkoministeriössä kymmeniä häirintätapauksia, iso osa jätetty selvittämättä – "Tämä on erittäin huolestuttavaa”

Suomen ulkoministeriössä on tehty kymmeniä ilmoituksia häirinnästä, mutta isoa osaa niistä ei ole alettu selvittää ministeriön ohjeiden mukaan, kertoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. –Päinvastoin työnantaja on arvostellut henkilöstön edustajia, jotka ovat asioiden selvittämistä pyytäneet, sanoo Jukon asiantuntija ja lakimies Katja Aho tiedotteessa. Juko kertoo ulkoministeriössä (UM) viime keväänä tehdystä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselystä, jonka mukaan esimiehille oli tehty häirinnästä 54 ilmoitusta. Näistä vain 13 tapausta oli kuitenkin alettu selvittää ministeriön ohjeiden mukaan.Vastaajien mukaan ohjeita ei ollut lainkaan noudatettu 17 häirintätapauksessa. 24 tapauksessa ilmoituksen tekijä ei taas tiennyt, miten asia oli edennyt. Kyselyyn vastasi 376 työntekijää. Juko kertoo yrittäneensä saada häirintätapauksia käsittelyyn useita kertoja. Järjestön mukaan UM:n työnantajien edustajat eivät ole suhtautuneet tähän myönteisesti vaan ovat yrittäneet vältellä asiaa. Järjestön mukaan työnantajan edustajat ovat myös "suoranaisesti arvostelleet" keväällä 2018 henkilöstöyhdistyksiä ja henkilöstön edustajia. Lisäksi he olivat yrittäneet kiistää heidän toimivaltansa häirintätapausten käsittelyssä. –Tämä on erittäin huolestuttava signaali, jota ei voida ohittaa olankohautuksella. Mikään työyhteisö ei voi hiljaisesti hyväksyä epäasiallista kohtelua tai häirintää, Aho kommentoi. Hänen mukaansa henkilöstön edustajien tulee voida puuttua epäasialliseen toimintaan siten, ettei ongelmien esiintuojille aiheudu siitä haittaa. Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren taas painottaa tiedotteessa, että kaikkiin ilmenneisiin häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tapauksiin pitää suhtautua erittäin vakavasti ja ne pitäisi selvittää henkilöstön ja sen edustajien kanssa. –On kestämätöntä, että häirintää ja kiusaamista joutuu sietämään vuodesta toiseen, vaikka ongelmien mahdollisimman nopea, avoin ja asiallinen selvittäminen on kaikkien yhteinen etu. Tämä parantaa myös työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta, hän sanoo. Löfgrenin mukaan UM:n esimerkki osoittaa, että häirinnän kitkemiseen tarvitaan tehokkaampia keinoja, jotka toimivat myös tapauksissa, joissa työnantaja on haluton tai kyvytön korjaamaan epäkohdat. Tämän vuoksi ammattiliitoille pitäisi säätää kanneoikeus häirintätapauksiin. Jukon mukaan ulkoasiainhallinnossa on ollut jo pitkään voimassa nollatoleranssi epäasiallista käyttäytymistä ja seksuaalista häirintää kohtaan.