Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Eurovaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kertakäyttömuovi halutaan kieltää Euroopassa – Tutkija: "Korvatopsit eivät ole ongelma, ruokapakkaukset ovat hankalampi juttu"

Kertakäyttömuovi on räikein esimerkki tuhlailutaloudesta ja siksi sen suitsimiseen tarvitaan tiukkoja sääntöjä, uskoo Sitran kiertotalous -avainalueen projektijohtaja Kari Herlevi. Herlevi on parhaillaan World Circular Economy Forumissa Japanissa, jossa hän ja tuhannet muut asiantuntijat, päättäjät ja yritykset keskustelevat kiertotalouden mahdollisuuksista. –Kertakäyttömuovihan ei päädy kiertoon, vaan se päätyy joko luontoon, kaatopaikalle tai Euroopassa poltettavaksi energiaksi. Kiertotaloudessa halutaan mennä siihen, että jätettä ja hukkaa ei synny ja että muovikin kiertää tehokkaasti takaisin järjestelmään niin, että sen arvo ei huku, Herlevi toteaa Lännen Medialle puhelimitse. Herlevin mukaan kiertotalous ja laadukas kierrättäminen vähentävät haitallisia päästöjä ja säästävät neitseellisiä luonnonvaroja. Lisäksi tarvitaan tiukkoja kieltoja ja lainsäädäntöä. Huomenna tiistaina foorumissa keskustellaankin juuri muovista. Paikalla on myös EU-komission edustajia, jotka esittelevät niitä keinoja, joita Euroopassa suunnitellaan muun muassa muoviongelman ratkaisemiseksi. Kertakäyttömuovi kiellettävä kokonaan EU-komissio on jo aiemmin keväällä nostanut esille kertakäyttömuoviongelman Euroopassa. Komission tavoitteena on kieltää kertakäyttömuovin valmistus kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Tällä viikolla komission lakiesitys tä käsitellään Euroopan parlamentin täysistunnossa. –Parlamentti on monelta osin kunnianhimoisempi kuin komissio, ja komission lähtökohtakin oli jo aika hyvä. Komissio on muuttanut täysin näkemyksensä siitä, miten vakavasti muoviongelmaan pitää puuttua, kertoo Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja ja europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.). Hautala keskustelee asiasta tänään maanantaina muun parlamentin kanssa. Keskiviikkona lakiesityksestä äänestetään, minkä jälkeen aloite etenee neuvoston ja parlamentin välisiin neuvotteluihin, joissa selviää lakiesityksen lopullinen muoto. Lakiesityksen merkittävin asia on kertakäyttöisten muovituotteiden kuten kertakäyttölautasten, -aterimien, pumpulipuikkojen sekä muovisten juomapillien myynnin kieltäminen. Myös muoviverosta sekä tuottajavastuusta on komission ehdotuksessa puhuttu. Hautalan mukaan parlamentti lisäisi kieltoja tai vähintään sanktioita myös tupakan muovista tehdyille suodattimille. Kertakäyttömuovin kieltäminen Euroopassa olisi Hautalan mukaan merkittävä toimi sekä ympäristölle että muulle maailmalle, joka voisi ottaa EU:sta mallia. Muovikielto on tehokas merkki markkinoille Myös Sitran projektijohtaja Kari Herlevi on sitä mieltä, että muovikielto olisi tehokas signaali markkinoille siitä, että kertakäyttömuoville kaivataan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Se puolestaan voisi luoda uutta, kestävämpää taloutta. –Kiellot ovat olennaisia, koska ne antavat nopeamman signaalin myös kuluttajien ja tavallisten ihmisten tasolle. Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu kuitenkin aika hitaasti. Tämän tyyppiset toimenpiteet nopeuttavat muutosta. Siirtyminen muovittomaan tai muovia järkevämmin hyödyntävään maailmaan ei kuitenkaan ole helppo juttu. Muovikiellon myötä muoviset kertakäyttöastiat, pumpulipuikot ja pillit tulisi vaihtaa materiaaleihin, jotka ovat biohajoavia. Yksinkertaisten kertakäyttöesineiden korvaamiseen on olemassa jo hyviä vaihtoehtoja ja niiden materiaalikustannuksetkin varmasti pienenevät ajan myötä. –Esimerkiksi korvatopsit eivät ole suuri ongelma. Niiden puikko-osa pystytään helposti valmistamaan puukuidusta. Sellaisia tehdään jo nyt paljon. Kertakäyttöastioitakin voidaan valmistaa puusta tai puukuidusta ja esimerkiksi muovipillejä PLA:sta, toteaa Helsingin yliopiston pakkausteknologian yliopistonlehtori Hanna Koivula. Koivulan mukaan PLA eli polylaktidi on materiaali, jota valmistetaan kemiallisesti polyesterista ja uusiutuvista raaka-aineista kuten maissista tai muista tärkkelyskasveista. PLA:ta käytetään pillien lisäksi muun muassa kompostoituvien ja biohajoavien roskapussien valmistuksessa. Siinä missä puukuidusta ja PLA:sta voidaan joko yksin tai yhdistämällä valmistaa kovaa ja toimivaa materiaalia esimerkiksi kertakäyttöastioita varten, voi muuhun käyttöön tarkoitettujen muovipakkausten korvaaminen olla vaikeampaa. –Esimerkiksi ruokapakkaukset ovat haasteellisempi paikka, koska niiden päätarkoitus on suojella ruokaa, jotta se päätyy syödyksi. Ruuan pakkausmateriaalilla on oltava oikeat suojaominaisuudet, ja jokaisella ruualla on omansa. Lisäksi näiden turvallisuudesta määrää elintarvikelainsäädäntö, ja siksi kuvio on monimutkainen. Pyrkimys on kuitenkin se, että niissä paikoissa, joissa pystytään, vähennetään muovin osuutta, Koivula sanoo. Onko muovin käyttäminen aina pahasta? –Kun pakkauksista kerätty muovi poltetaan energiaksi, siitä saadaan yhä edelleen hyötyä. Tai kun muovi kierrätetään, se voi saada uudenlaisen elämän uutena tuotteena, mikä on hyvä asia, Koivula sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että muovin hävittämisestä on pidettävä huolta. Sitä ei saa heittää luontoon tai jättää huolimattomasti vaikkapa roskiksen päälle, josta tuuli voi viedä sen väärään paikkaan. Muovi pitää siis kierrättää oikein. Tällä hetkellä Euroopassa tuotetaan vuosittain 25 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta alle 30 prosenttia kierrätetään.