Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tämä päiväkodista saatu viesti paljastaa, mikä on ay-liikkeen pahin ongelma kiistassa pääministeri Juha Sipilän kanssa

Lapseni päiväkodin johtajalta saapui perjantaina kello 14.30 sähköpostiviesti. Sen sisältö paljastaa, mikä on ammattiyhdistysliikkeen pahin ongelma kiistassa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kanssa – ja ei, ongelma ei ole joku paikallinen ja julkisuushakuinen ravintoloitsija, joka ilmoittaa tarjoavansa ruokaa päiväkotilapsille poliittisen lakon aikana. "Hyvät vanhemmat! Odottelemme vielä virallista tiedotetta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n julistaman poliittisen lakon vaikutuksista, ohessa ennakkotiedote. Tiedossani kuitenkin on, että ruoka- ja siivouspalvelut toimivat normaalisti maanantaina ja tiistaina varhaiskasvatusyksikkö X:ssä (paikan nimi poistettu). Hyvää viikonloppua!", kirjoitti päiväkodinjohtaja Y. Peruskoulun rehtorilta saapui sunnuntaina viesti: "Hei! Maanantaille ja tiistaille ajoitettu lakko EI vaikuta X [paikan nimi poistettu] peruskoulun ruokailuihin. Fazer toimii normaalisti." Jo kolme päivää ennen poliittista lakkoa tiesin, että se ei vaikuttaisi millään tavalla yksityiseen arkielämääni. En joutuisi kuorimaan eväsporkkanoita enkä loihtimaan herkullisia ruisleipiä pihaleikkien vauhdittajaksi. Vaikka sak:laisen JHL:n lakko vaikuttaa tuhansien perheiden arkeen, se ei ole vaikutuksiltaan kattava. Ja tähän tosiasiaan tiivistyy ay-liikkeen ongelma. Yhtenäiskulttuurin aikakausi on 2000-luvulla tullut päätökseensä työmarkkinoilla. Päiväkotien ja koulujen ruokapalvelut on kilpailutettu siten, että niitä tarjoavat eri kunnissa eri yritykset. Niiden työntekijät kuuluvat kuka mihinkin ammattiliittoon – jos mihinkään. Vaikka poliittisesta lakosta päättävä ammattiliiton hallitus kuinka haluaisi muuta, se ei pysty kohdistamaan painostustoimeaan tasapuolisesti kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin. Arki on paikallista. Työelämän käytännöt ovat paikallisia. Paluuta kollektiivisten, kaikkia koskevien, ratkaisujen aikaan ei ole. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät (SY) antoivat toukokuussa 2017 yhteisen julkilausuman , jossa ne esittivät paikallisen sopimisen lisäämistä. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on useissa eri yhteyksissä arvioinut, että ay-liikkeen on edistettävä oma-aloitteisesti paikallista sopimista, ellei se halua ajaa itseään kadotukseen, säätiöidä varojaan ja ryhtyä kunniakasta historiaansa vaalivaksi perinneyhdistykseksi. Siksi ei ole yllättävää, että sttk:laisen Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tarjoaa mielipidekirjoituksessaan ( Helsingin Sanomat 22.10.) kiistan ratkaisuksi paikallisen sopimisen lisäämistä niin sanotuissa järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka eivät kuulu työehtosopimuksia neuvotteleviin työnantajaliittoihin. Vuonna 2016 työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati mietinnön, jossa esitettiin, että järjestäytymättömät työnantajat voisivat tehdä paikallisia sopimuksia samoin ehdoin kuin järjestäytyneet. Suomen Yrittäjät vastusti kuitenkin ajatusta, että yrittäjä sopisi asioista luottamushenkilön kanssa. Pääministeri Sipilä kuoppasi esityksen, joka olisi kelvannut muille työmarkkinaosapuolille. "Ei ole yhdentekevää, kuka työpaikalla sopii työnantajan kanssa. Neuvotteluosapuolet eivät ole tasavahvoja, vaan sopiminen muuttuu helposti työnantajan saneluksi. On tärkeää, että paikallisen sopimisen tukena voi työntekijäpuolella olla tarvittaessa työehtosopimuksen tehnyt ammattiliitto", Tehy kirjoittaa nyt kannanotossaan. Suomen Yrittäjät istuu hievahtamatta poterossaan. Jos ay-liike tekee yhteisen keskustelunavauksen paikallisen sopimisen lisäämisestä järjestäytymättömissä yrityksissä, SY:n puheenjohtajalta Mikael Pentikäiseltä vaatii melkoista kanttia torjua neuvottelualoite – tavoitteen kun pitäisi olla yhteinen. Eri työmarkkinalähteistä vahvistetaan, että keskusteluja sovintoratkaisusta käydään kuumeisesti. Valmista esitystä, johon Sipilän hallitus, ammattiliitot ja työnantajat voisivat ottaa kantaa, ei ole vielä olemassa. Jos kompromissi syntyy, sen sisältö liittyy tavalla tai toisella paikalliseen sopimiseen. Verkkouutiset kertoo , että sovintopullaa yritetään leipoa määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottamisesta pienissä yrityksissä. Sopiminen on vaikeata, koska valta on hajallaan siellä sun täällä. SAK:hon tai maan hallitukseen ei ole yhtä puhelinnumeroa. Valtaa ay-liikkeellä on edelleen paljon, jos eri liitot pystyvät yhteistyöhön. Vallan olemassaolon havaitsee soveltamalla kiistaan yhdysvaltalaisen valtiotieteilijän Robert A. Dahlin (1915–2014) määritelmää vallasta. Dahlin mukaan valta on A:n kyky saada B tekemään sellaista, mitä B ei muutoin olisi tehnyt. Sipilän hallitus ei neuvottelisi yhtään mistään, ellei ay-liikkeellä olisi valtaa jäljellä. Kovilla lakko-otteillaan ay-liike saattaa voittaa taistelun, mutta riskinä on, että voitosta muodostuu sille Pyrrhoksen voitto. Epeiroksen kuningas Pyrrhos taisteli antiikissa roomalaisia vastaan ja saavutti voittoja. Pyrrhoksella ei ollut yhtä suuria reservejä kuin Roomalla, minkä takia voitot heikensivät hänen valtaansa. Ay-liikkeen reservin muodostavat sadattuhannet hiljaiset jäsenet, jotka riittävästi ärsytettyinä ovat valmiita työtaisteluihin. Yleinen työttömyyskassa YTK mainostaa itseään verkkosivuillaan polleasti: "Meitä on jo yli 400 000. Se vastaa lähes 19:ää prosenttia Suomen palkansaajista." YTK ei harjoita poliittista vaikuttamista. Jos ammattiliittojen jäseniksi hakeutuvat poliittisen lakkoilun seurauksena jatkossa vain tiukimman linjan vasemmistolaiset, syksyllä 2018 käyty kamppailu saattaa jäädä historiaan ay-liikkeen Pyrrhoksen voittona. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen puheenjohtajat tiedostavat riskin, minkä takia he toivovat sovun löytyvän.