Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Uhka-asiantuntija: "Droonien käytöstä pitää säätää EU-tasolla, kansallisista asetuksista tulee tilkkutäkki"

Droonien lennättämiseen ja käyttämiseen liittyvät asetukset pitäisi säätää Euroopan unionin tasolla, sanoo johtaja Jukka Savolainen . Savolainen työskentelee Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtajana. Useissa EU-maissa, Suomi mukaan lukien, on menossa kansallinen droonien käyttämiseen liittyvä lainsäädäntötyö. Kansallinen lainsäädäntö on tärkeää, mutta vaarana on se, että lainsäädännöstä tulee tilkkutäkki, joka vaikeuttaa esimerkiksi droonien käyttöä yritysmaailmassa. –Meidän suosituksemme on se, että tässä asiassa pitäisi päästä EU-tason sääntelyyn. Silloin kaikissa maissa olisi samantapaiset drooneja ja niiden käyttöä koskevat asetukset. Jos lait ovat joka maassa erilaiset, silloin syntyy enemmän rajoituksia kuin mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, Savolainen sanoo. Laki linjaa viranomaisten oikeuden napata ilmassa lentävä drooni Lainsäädännöllä on linjattava esimerkiksi se, millä perusteilla viranomaiset voivat tuhota ilmassa lentävän droonin tai missä ja miten drooneja voi lennättää. EU:n tasolla Savolaisen mukaan pitäisi säätää sekin, millaisia tunnistuslaitteita kauko-ohjattavissa drooneissa tulisi käyttää. –Tunnistamislaitteet tarvitaan, jotta ilmassa lentäviä drooneja voidaan seurata. Jos tunnistuslaitteet ovat erilaisia eri maissa, silloin laitetta voi käyttää vain yhden maan alueella. Tällaista tilannetta olisi savolaisen mukaan syytä välttää. Euroopan hybridiosaamiskeskus järjesti kansainvälisen konferenssin kuluneella viikolla Puolassa Josefow-nimisessä kylässä. Konferenssiin osallistui 55 henkilöä kymmenestä eri maasta. Osallistujissa oli yritysmaailman edustajia sekä maitten turvallisuusviranomaisia. –Liike-elämän edustajat on saatava mukaan keskusteluun, koska he katsovat tulevaisuuteen. Me viranomaiset taas varaudumme mahdollisiin uhkiin ja turvallisuusriskeihin. Drooneista voi tulla myös turvallisuusuhka Droonien ympärille on kasvamassa massiivista liiketoimintaa, sillä kauko-ohjattavat laitteet mahdollistavat tavaroiden ja tulevaisuudessa jopa ihmisen siirtämisen nopeasti paikasta toiseen. Uuden teknologian pimeä puoli on kuitenkin se, että droonit voivat uhata myös valtiollista turvallisuutta. Sota- ja kriisialueilla droonit ovat tehokkaita ja nopeita taisteluvälineitä. Droonin "kourassa" käsikranaatit voidaan lennättää ja pudottaa keskelle ihmisjoukkoa tai helposti haavoittuvien ja infran kannalta tärkeisiin kohteisiin. –Me tiedämme, että jo nyt drooneja on käytetty sota-alueilla kuten Itä-Ukrainassa, Syyriassa ja Irakissa. Lisäksi tiedossa on yksi tapaus, jossa droonen avulla on uhattu yhden ihmisen turvallisuutta, Savolainen sanoo. Elokuussa Venezuelan presidentti Nicolas Maduroa vastaan hyökättiin drooni-iskulla. Presidentti selvisi iskusta, mutta seitsemän sotilasta haavoittui. –Droonien ongelma on sekin, että niiden käyttämisestä ei jää helposti kiinni. Jos on valmis uhraamaan laitteensa, teon jälkeen tekijää on vaikea saada kiinni, Savolainen sanoo. Skenaarioharjoituksilla varaudutaan uhkatilanteisiin Euroopan hybridiosaamiskeskus järjestää jäsenmaittensa kanssa skenaarioharjoituksia, joilla testataan sitä, millaista vahinkoa drooneilla voidaan tehdä. –Harjoituksissa on mukana eri maisen viranomaisia sekä teknologiapuolen kehittäjiä, jotka vastaavat yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista. Harjoituksissa luodaan erilaisia skenaarioita siitä, miten suuri haavoittuvuus meillä on drooneja vastaan, jos joku suunnittelee iskuja meitä vastaan. Euroopan hybridiosaamiskeskus perustettiin vuosi sitten huhtikuussa. Jouluun mennessä osaamiskeskuksen jäsenmaiden määrä on 21. Osaamiskeskuksen jäsenmaaksi pääsevät maat, jotka ovat joko EU:n tai Naton jäsenmaita. Keskuksella on useita eri tehtäviä, jotka liittyvät hybridiuhkien tunnistamiseen, tutkimiseen ja niihin varautumiseen. Keskuksen tehtävänä on myös edistää ymmärrystä valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden hybridivaikuttamisesta. Yksi hybridivaikuttamisen muoto on informaatiovaikuttaminen, joka tarkoittaa harhaanjohtavan ja jopa valheellisen tiedon levittämistä. Keskus koostuu neljästä eri verkostosta, joiden vetovastuu on Suomella, Ruotsilla, Englannilla ja Saksalla. Hybridiosaamiskeskuksen pääpaikka on Helsingissä ja sitä johtaa Matti Saarelainen.