Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kulinaristi valitsi Pirkanmaan kiinnostavimmat ravintolat – mukaan pääsivät vegaanien kauhu ja vaatimattoman kokin pikkuruinen paikka

Tuokiokuva Veittijärven savusaunalta Ylöjärveltä kertoo jotain oleellista Vesa Laitisesta . Hän kiirehtii lauteille kiire kannoillaan, koska aikaa saunanautinnolle on vain puolisen tuntia. Ystäville tarjottavan illallisen valmistelut ovat vieneet koko päivän, ja Laitinen on jättänyt alkukeiton muhimaan liedelle. Mies nojaa raukeana mustaan seinään ja huokaa "ihanaa" tilanteessa, jossa moni muu kotikokki raastaisi stressin vallassa hiuksia päästään. Pari pulahdusta avannossa, ja sora ropisee taas saunan pihassa. Laitisen pikavisiitistä jäävät muistoksi vain auton loittonevat takavalot. Monen ruokalajin illallinen valmistuu ajoissa, ja vieraat saavat hienon illan: maukasta ruokaa ja huolellisesti valittuja viinejä pöydässä, jonka isäntä on armoitettu herrasmies ja vetävä tarinankertoja. Pyörtyvät vegaanit Aamulehden lukijat tuntevat uutispäällikkö Vesa Laitisen hänen sadoista ruoka-, viini- ja saunajutuistaan. Niistä paistaa innostuksen ja asiantuntemuksen lisäksi rakkaus Tampereen seutuun. Laitisen uusin kirja Muutakin kuin Mustaa on hänen näkemyksensä siitä, mitkä ovat Pirkanmaan 20 kiinnostavinta ravintolaa juuri tällä hetkellä. Onnekkaita ne, jotka ylsivät listalle, sillä kertomistapa herättää lukijan uteliaisuuden. Laitinen kertoo kustakin ravintolasta ytimekkäästi tavalla, johon vain tiivistämään rutinoitunut uutiskonkari pystyy. Hän maalaa ravintolan taustan esiin muutamalla ratkaisevalla vedolla ja keskittyy sen jälkeen kuvaamaan paikan sielua, joka tekee juuri siitä erityisen. Teksteissä pilkahtelee myös Laitiselle ominainen, tilannekomiikkaan perustuva huumori. Hyvä esimerkki on ravintola Huberin raakakypsyviä lihakimpaleita kuvaava näky: "On kuin olisi tullut teurastamoon. Hurjimmat tarinat kertoivat pyörtyilevistä vegaaneista tämän makaaberin näyn äärellä." Lisää naisia, kiitos Laitinen päästää lukijan kurkistamaan erilaisten keittiömestareiden persoonaan: esimerkiksi krumeluurit pois riisuvaan Näsinneulan Jarmo Kajanderiin , Paakarin legendaariseen Ilpo Vainioon ja Umamin vaatimattomaan Zhang Liquniin . Jokainen heistä on mestari omalla tavallaan. –Minua inspiroi Pirkanmaan ravintoloissa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut valtava kehitys. Ihailen keittiömestareiden luovuutta ja mielikuvitusta luoda upeita, vaihtuvia menuita, Laitinen kehuu. Yksittäinen ravintola-arvio kumpuaa aina juuri senhetkisestä menusta ja tilanteesta. –Kirja menee syvemmälle täkäläisten ravintoloiden ideologiaan. Tuntui hyvältä paketoida yksiin kansiin se kokemus ja pääoma, jonka olet 20 kriitikkovuoden aikana hankkinut. Laitinen haluaa ensisijaisesti palvella hyvästä ruuasta kiinnostunutta lukijaa. Samalla hän toivoo, että kirja ja kritiikit kehittäisivät ja edistäisivät omalta osaltaan pirkanmaalaista ravintolakulttuuria. –Jos jotain saisi toivoa, niin lisää naispuolisia keittiömestareita sekä kunnianhimoista keittämistä ympäri Pirkanmaan. Nyt kirjaan pääsi vain kaksi ravintolaa Tampereen ulkopuolelta. Kovin mielelläni näkisin myös esimerkiksi vanhanaikaisen tyylikästä vatitarjoilua ja lintujen leikkaamista. Nyt se tuli! Luulisi, että legendaarisella kumiperunatokaisullaan jopa itsensä Hans Välimäen tuohtumaan saanut ravintolakriitikko olisi pelätty vieras, jonka ympärillä alkaa heti härdelli. –Kieltämättä tunnelma joskus sähköistyy, kun saavun paikalle. Nyt se tuli, saattaa hovimestari huutaa. –Minulle kriitikkona tilanne ei ole mieluinen, sillä haluan asettua tavallisen asiakkaan asemaan ja välittää hänelle kyseisen ravintolan hyvät puolet ja mahdolliset puutteet. On tärkeää pysyä totuudessa ja antaa asiallisia suosituksia. Toki kritiikki perustuu aina arvioijan omiin näkemyksiin ja arvostuksiin. Syötävä joulupallo Laitinen suhtautuu ruokaan intohimoisesti, mutta ei tiukkapipoisesti. Hänelle ei ole mikään vierasta puhutaan sitten pakastealtaan paneroiduista kalapuikoista tai kolmen tähden Michelin-ravintoloiden illallisista jossain maailman metropoleista. Kaikista löytyy perusteltu mielipide. Kun Laitinen matkustaa ulkomaille, reissua edeltää kuukausia kestävä taustatyö. Hän tekee puolisonsa kanssa pöytävaraukset sekä lounaille että illallisille jo kotimaassa. Gastronomia on Laitiselle harrastus ja elämäntapa, joka samalla hioo hänen ammattitaitoaan yhä tarkempiin analyyseihin pystyvänä ravintolakriitikkona. Joidenkin maailman huippuravintoloiden taikuutta lähentelevä taiteellisuus menee Laitisen mielestä hivenen liian pitkälle. –Kerran eteeni tuotiin punainen, kiiltävä joulupallo – tai siltä se ainakin näytti. Kun jälkiruokaan koski, pallo hajosi ja sen sisältä tuli omenajälkiruoka. Hienoa, mutta ehkä raja on tässä. Kaksi pahetta Mitä ovat paheesi, Vesa Laitinen? –Kuubalainen sikari kerran vuodessa sekä se, että en kirjoita punaisen lihan syntisyydestä. Jälkimmäinen on asia, jonka jokainen miettiköön itse nykyisen ilmastonmuutostietämyksen valossa.