Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tampereen kaupunki ei suosittele, että vanhemmilta kerätään rahaa lasten kulttuurielämyksiin – Opetusjohtaja: "Vähän kuin pyytäisi, että tuokaa kotoa värikynät"

Joidenkin vanhempien ja päiväkotien työntekijöiden keskuudessa on käsitys, että Tampereen kaupungin määräykset ovat muuttuneet niin, että vanhemmilta ei enää saisi kerätä rahaa lasten kulttuurikäyntejä varten. Ovatko ne muuttuneet ja millaiset ohjeet ovat, kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä? –Vältetään rahojen keräämistä, jotta lapset eivät joudu eriarvoiseen asemaan. Kaikkien käyntien pitäisi olla mahdollisia kaikille lapsille. Siksi emme suosita sellaista, että kerätään vitonen joiltain ja voikin olla, että osa lapsista ei pääse tästä syystä osallistumaan, Järvelä sanoo. Ehdotonta kieltoa kerätä rahaa ei ole. Kaupungin suositus on Järvelän mukaan se, että käynnit toteutetaan päiväkodin budjetin sisällä. Järvelän mukaan mitään muutosta tilanteessa ei ole tapahtunut. –On erityisen suositeltavaa, että mennään käymään vaikkapa museoissa tai taidenäyttelyissä. Niihin on kulttuuritoimella toteutettu todella hyvät ohjelmat. Niistä ei aiheudu kuluja perheille. Onko päiväkodeilla sitten varaa esimerkiksi teatterikäyntiin tai vierailuun tanssia katsomassa? –Kysymys on vähän hassu, Kun puhutaan yksittäisen päiväkodin budjetista, puhutaan miljoonista euroista. Jos kyseessä olisi sata euroa maksava käyminen jossain, siitä on ehkä tullut vähän sellainen, että mieluummin sanotaan tyyliin, että tuokaa tänne itse värikynät. Se viesti ulos on vähän huono, Järvelä sanoo. –Jos puhutaan sadasta, kahdestasadasta tai kolmestasadasta eurosta, niin päiväkotien budjetteihin sisältyy sellaiset liikkumavarat. Aina ei ole kyse rahasta. Pienimpien lasten kanssa jo siirtyminen jonnekin on hankalaa. –Tiedetään, että matkaan menee kaksi tuntia sinne ja kaksi tuntia takaisin ja ohjelma puoli tuntia. Osalta retki jää tekemättä. Järvelä muistuttaa, että perusopetuslaki lähtee siitä, että opetus on maksutonta. Jos koululaisen arjen tapahtumiin kuluu rahaa, koulu hoitaa silloin kulut. Varhaiskasvatuksessa laki ei tällaista määrää. Jotkut tekevät päiväkoti-ikäisille julkisilla tuilla kulttuuria. Eikö olisi järkevää, että niissä käytäisiin? –En ihan aina ymmärrä, miksi siirrellään rahaa. Kaupunki maksaa tukea, että voi toteuttaa ohjelmia, joista kaupunki maksaa, että voi mennä katsomaan. Olemme pyrkineet siihen, että ei olisi kaupungin sisäistä rahaliikennettä. Se on vähän hassua, että me maksamme kaupungin rahoista toinen toisillemme, Järvelä sanoo. Taidekaari myös päiväkotiin Järvelä puhuu tavoitteellisesta kulttuurikasvatusohjelmasta. Järvelä ehdottaakin Taidekaari-mallin laajentamista varhaiskasvatukseen. Taidekaari on Tampereen kaupungin oma kulttuurikasvatusohjelma. Se tutustuttaa lapset ja nuoret eri taiteenlajeihin. Taidekaari alkaa esiopetuksesta ja päättyy 9. luokalla. Kaikki tamperelaiset koulut ovat siinä mukana. Vuosittain oppilas vierailee eri kulttuuri-instituutioissa ja osallistuu esimerkiksi taiteilijan ohjaamaan työpajaan. Taidekaari on osa koulupäivää ja osallistuminen on oppilaille maksutonta. –Voisi olla yksi vaihtoehto, että Taidekaarimallia laajennettaisiin varhaiskasvatukseen nyt, kun olemme saaneet sen perusopetukseen. Tätä kannattaa miettiä. Esiopetuksessa lapset tutustuvat nyt museopedagogiikkaan. Varhaiskasvatuksessa voitaisiin yhtälailla ottaa teemat, joihin tutustuttaisiin, vaikkapa nelivuotiaat voisivat tutustua tanssiin ja tanssi-ilmaisuus. –Toki varhaiskasvatukseen ei tulla täsmällisesti tietyn ikäisenä. Miten tarkkaa ikäkausittain on, mitä ohjelmaa millekin toimintavuodelle tarjotaan? Järvelä miettii. Aamulehden auditoriossa järjestetään keskiviikkona 21.11. kello 17 alkaen avoin keskustelutilaisuus lastenkulttuurista. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, paikkoja on rajoitetusti. Tilaisuus järjestetään Aamulehden auditoriossa (Itäinenkatu 11, Tampere). Keskustelussa ovat mukana Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliot -musikaalin nuoret tähdet Osku Perkiö ja Juho Mönkkönen, aivotutkija, musiikkipedagogi Tanja Linnavalli, Sorin Sirkuksen sirkustirehtööri Taina Kopra, radiotoimittaja Pasi Heikura, opettajankoulutuksen professori Marita Mäkinen ja Tampere 2020 projektipäällikkö Sanni Pöntinen. Keskustelua vetää Aamulehden kulttuuritoimittaja Anu Ala-Korpela.