Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Arto Paasilinna 1942–2018: Kotimaassaan hullunhumoristista menestyskirjailijaa pidettiin Ranskassa Nobelistin veroisena humanistina

Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiin kirjailijoihin kuulunut musta humoristi ja maailmallakin rakastettu veijariromaanien taitaja Arto Paasilinna on kuollut. Hän kuoli rauhallisesti nukkuessaan maanantaiaamuna 15. lokakuuta hoitokodissa Espoossa, jossa oli asunut lähes kymmenen vuoden ajan saatuaan vuonna 2009 aivoinfarktin. Kuollessaan kirjailija Arto Paasilinna oli 76-vuotias. Hän oli syntynyt evakkomatkalla Kittilässä 20. huhtikuuta 1942 Petsamosta jatkosotaa paenneeseen perheeseen. Paasilinnojen kirjalliseen veljessarjaan kuuluivat Arton lisäksi myös isoveli Erno Paasilinna , poliitikkonakin tunnettu Reino Paasilinna ja pikkuveli Mauri Paasilinna . Maaginen realisti Arto Paasilinna julkaisi uransa aikana 35 romaania ja pitkälti toistakymmentä muuta teosta: erätarinoita, sotajuttuja, pakinoita ja vessakirjoituksia. Kustantamonsa WSOY:n mukaan Paasilinna oli romaanikirjailijana Suomen kirjallisuuden todellinen ulkomaanmyyntien kuningas. Maailmanlaajuisesti Paasilinnan kirjoja on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta, ja hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle. Erityisen suosittuja Paasilinnan kirjat ovat olleet Ranskassa, missä häntä ei otettu yksioikoisena humoristina vaan suurena humanistina ja kolumbialaisen Nobel-voittajan Gabriel García Márquezin veroisena maagisen realismin taitajana. Ranskalaisista Paasilinna ei ollut mikään tyhjännauraja vaan perusvireeltään vakava, omintakeinen prosaisti. Jäniksen vuosi läpimurto Kirjailijana Arto Paasilinna debytoi vuonna 1972 romaanilla Operaatio Finlandia . Esikoisen tarina näytti jo vahvaa suuntaa tulevalle kirjailijanlaadulle, sillä siinä Paasilinna kuvittelee sodan Suomen ja Ruotsin välille. Kirjailijan läpimurto oli kuitenkin hänen kolmas romaaninsa Jäniksen vuosi, josta Risto Jarva ohjasi suomalaisiin lähtemättömän vaikutuksen tehneen elokuvan kaksi vuotta romaanin ilmestymisen jälkeen. Suomen katsotuimpiin kuuluvan elokuvan tunnettuutta kasvatti sekin, että ohjaaja Risto Jarva kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa palattuaan uunituoreen elokuvansa kutsuvierasnäytännöstä. Jäniksen vuosi -romaani kertoo turhautuneesta toimittaja Vatasesta, joka löytää työmatkalla vammautuneen jäniksenpoikasen, lähtee tämän kanssa kiertämään Suomea ja päätyy Lappiin. Elokuvan pääosan teki liikuttavasti näyttelijä Antti Litja . Jänisnäyttelijöitä oli useita. Romaani on käännetty yli 30 kielelle muun muassa hepreaksi, japaniksi, kreikaksi ja liettuaksi. Vuonna 2006 Jäniksen vuodesta tehtiin elokuva myös Ranskassa. Sen pääosaa näytteli yhdysvaltalaissyntyinen Christopher Lambert. Nuoruuden savotat Arto Paasilinna jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi Jäniksen vuoden julkaisuvuonna 1975. Ennen kirjailijanuraansa hän oli työskennellyt toimittajana muun muassa Lapin Kansassa , Kainuun Sanomissa ja Apu -lehdessä sekä avustajana Suomen Kuvalehdessä . Paasilinnan nuoruuden ammatteihin kuuluivat myös työt metsurina. Useiden vuosikymmenten ajan Paasilinnan romaanit levisivät suomalaisten käsissä sekä elokuvina, tv-sarjoina, näytelminä, kuunnelmina, äänikirjoina että suosittuina Suuren suomalaisen kirjakerhon kirjoina. Paasilinnan tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat romaanit Onnellinen mies , Sotahevonen , Herranen aika , Ulvova mylläri , Hirtettyjen kettujen metsä , Ukkosenjumalan poika , Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrautaa . Jäniksen vuodesta Arto Paasilinna sai Pro Finlandia -mitalin 1990-luvulla, mutta arvostetuimmille kirjallisuuspalkinnoille hän ei koskaan Suomessa yltänyt. Vielä 1980-luvulla kaupallinen menestys sulki pois akateemisen arvostuksen, eikä veijariromaanien kirjoittajaa koskaan koettu Finlandia-palkinnon arvoiseksi – toisin kuin hänen isoveljensä Erno Paasilinna koettiin. Kansan suosikkikirjailijana Arto Paasilinna on ollut kuitenkin Mika Waltarin tapainen menestystarina. Viime vuonna Jäniksen vuosi nousi WSOY:n klassikkokirjaäänestyksessä suomalaisten kahdentoista rakastetuimman kirjan joukkoon, ja kustantamo julkaisi kirjasta juhlapainoksen 12 klassikkoa -sarjassaan. Inspiraation lähde Nykykirjailijoista mustan humoristin henkisiä saappaita ovat toiveikkaina sovitelleet muun muassa Tuomas Kyrö , Antti Heikkinen ja Mikko-Pekka Heikkinen . Erityisesti Tuomas Kyrön romaani Kerjäläinen ja jänis voidaan nähdä eräänlaisena nykyaikaan sijoittuvana kirjallisena pastissina Jäniksen vuodesta . Vuonna 1982 Arto Paasilinna paljasti kirjojensa reseptin luennoidessaan huumorista Kanta-Hämeen kesäyliopistossa. Hänen mukaansa huumori syntyy yllättävyydestä: –Tapahtumien, asioiden tai ihmisten tai kaikkien niitten taitava yhteentörmäyttäminen on minulle eräänlainen huumorin tunnusmerkki, jonkinlainen huumorin laki. Siinä puisevat, harmaat, ikävät, jopa murheelliset tapahtumat saavat ihan uuden merkityksen – ne toimivat kuin kemiallisessa prosessissa, tai kuin huhmareessa, johon sekoitetaan erilaisia mausteita, jotta saataisiin uusi makuelämys, Paasilinna sanoi tuolloin. Hän ei epäröinyt sekoittaa huhmareeseen kitkerimpiäkään ainesosia, kuten itsemurhia tai mielenterveyden järkkymistä. Uskon aiheitakaan hän ei kaihtanut. Ulvovassa myllärissä kirjailijan sankari oli maalaiskylässä asuva Gunnar Huttunen, hyväsydäminen ja rehellinen mies, mutta myös raskaasti omalaatuinen. Kirjassa Huttunen pitää kyläläisiä hereillä ulvomalla myllystä ja saamalla kylän koirat ulvomaan kanssaan. Ranskalaiselokuva Ulvovasta mylläristä valmistui viime vuonna. Sen ohjaaja pestasi amerikkalaisen rocklegendan Iggy Popin ulvomaan elokuvan teemakappaleen.