Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Sitra korjasi vertailunsa luvut – kuntien ilmastopäästöissä on yllättävän suuria eroja

Kuntien ilmastopäästöissä on yllättävän suuria eroja. Kuntalaista kohden laskettuna ero pahimpien ja parhaiden välillä on lähes kaksinkertainen, kun jätetään huomioimatta maanteiden läpikulkuliikenne ja maatalous. Laskennallisesti yksi seinäjokelainen päästää saman verran kuin kaksi raahelaista. Seikka selviää Sitran teettämästä vertailusta, jossa on mukana asukasmäärältään Suomen 50 suurinta kuntaa. Kovimmat päästölukemat löytyvät vertailun perusteella Seinäjoen ohella Lahdesta, Iisalmesta, Kemistä ja Rovaniemeltä. Näissä asukaskohtaiset päästöt ovat hiilidioksidiekvivalentteina yli neljä tonnia vuodessa. Vähiten päästäviä ovat Nurmijärvi ja Raahe, joissa päästöt ovat hieman yli kaksi tonnia. Kivihiili pitää isot isoina Suurimpia eroja kuntien välille aiheuttavat kaukolämmössä käytetty polttoaine. Myös erillislämmityksellä on suuri merkitys, varsinkin pienemmissä kunnissa. Vuosien 2010 ja 2015 välillä eniten päästöjään vähensivät 30 000–50 000 asukkaan kunnat. Kaukolämmöntuotannon päästöt pienenivät kuudessa suurimmassa kaupungissa yhdeksän prosenttia. Muissa yli 50 000 asukkaan kunnissa pudotus oli keskimäärin 31 prosenttia. Pienemmissä kunnissa lukemat olivat vielä suurempia. Päästöleikkaustahtia suurimmissa kunnissa jarruttaa erityisesti kaukolämmön tuottamiseen käytetty kivihiili. Vertailussa biopolttoaineiden päästöiksi on oletettu nolla. Erillislämmitys nostaa joidenkin päästöjä Myös turpeen käyttö kaukolämmössä nostaa joidenkin kuntien päästölukuja rajusti. Seinäjoen asema suurimpana päästäjänä johtuu käytännössä tästä. Monissa pienemmissä kunnissa on jo siirrytty käyttämään biopolttoaineita erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Toisaalta pienissä kunnissa on suhteellisesti enemmän erillislämmitettyjä kiinteistöjä. Niissä päästöihin vaikuttaa voimakkaasti se, kuinka innokkaasti öljylämmityksestä on siirrytty esimerkiksi maalämpöön. Esimerkiksi Salossa erillislämmityksen osuus päästöistä on varsin suuri. Liikenteen päästöt jopa kasvoivat Liikenteen päästöt vähentyivät sen sijaan yli 30 000 asukkaan kaupungeissa nopeammin kuin tätä pienemmissä, joissa päästöt jopa kasvoivat vuosina 2010–2015. Ilmiö liittynee isoissa kaupungeissa tehokkaammin toimivaan joukkoliikenteeseen. Pääkaupungissa paikallisliikenteen päästöjen osuus onkin vertailun alhaisimpia. Jos Helsingin kaukolämpö tuotettaisiin nyt uusiutuvalla polttoaineella tai julkisessa keskustelussa esillä olleella ydinvoimalla, kaupunki olisi 50 kunnan vertailun kärkisijoilla. Tavoitteet kovempia kuin valtiolla Kuntien ilmastotavoitteet ovat monessa kunnassa valtion tavoitteita kunnianhimoisempia. Jos tavoitteet täyttyvät, niin vuonna 2030 jo useampi kuin joka neljäs suomalainen asuu hiilineutraalissa kunnassa. Kymmenen vuotta myöhemmin heitä on jo lähes puolet suomalaisista. Sillä on jo merkittävä vaikutus koko Suomen päästöihin. Vertailun päästötiedot ovat vuodelta 2015, sillä tuoreempaa vertailukelpoista tilastoa ei ole. Oikaisu 15.10. kello 19.33: Aiemmin päivällä kuntien listaus ja päästömäärät olivat virheellisiä. Vertailussa olleista lukemista ei ollut poistettu läpikulkuliikennettä, vaikka selvityksessä näin väitettiin. Lukemat illalla korjanneen Sitran mukaan tämä johtui konsultin tekemästä virheestä.