Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Onko tässä Suomen vanhin koira? Lempäälässä asuva Piko, 20, nauttii makkarasta ja leikkimisestä, mutta ei aikaisista aamuherätyksistä

Kun yli 20-vuotias sekarotuinen Piko-koira kuulee emäntänsä sanovan puhelimeen ”makkara”, sen korvat nousevat pystyyn ja ilme muuttuu valppaaksi. Lempäälässä asuvalla Pikolla on ikää jo yli 20 vuotta, mutta kuulon heikkenemisestä tai muista vanhuuden oireista ei näy merkkiäkään, jos tarjolla on makkaraa, tai edes mahdollisuus makkaraan. Piko saattaa hyvinkin olla Suomen vanhin koira. Näin epäilee Pikon omistaja, lempääläläinen Tanja Hartus , joka auttoi Pikon maailmaan 4. heinäkuuta vuonna 1998. Kohtalonhetket synnytyksessä Piko ja sen sisarukset saivat alkunsa, kun Hartuksen harmaa norjanhirvikoira pääsi karkaamaan naapurissa asustaneen labradorinnoutajan ja karjalankarhukoiran sekoituksen kanssa lempimään. Pentuja syntyi kymmenen. Elämän alkuhetket eivät olleet helppoja. –Piko syntyi viimeisenä ja se oli yli puolituntia synnytyskanavassa. Soitin eläinlääkärille ja hän sanoi, että nyt ovat kohtalonhetket käsillä. Työnsin käden sisään ja vedin pennun ulos. Ensimmäisen vuorokauden ajan oli epäselvää, selviäisikö pentu hengissä. –Näköjään selvisi ja vielä yllättävän pitkään! Hartus ei ole ollut enää vuosikausiin yhteydessä Pikon sisarusten omistajiin, joten hän ei tiedä, ovatko ne yhtä pitkäikäisiä kuin Piko. Ruokaa ja rakkautta Hartus uskoo, että rakkaus ja kotiruoka ovat Pikon pitkän elämän salaisuuksia. –Se syö samaa kuin minä. En anna Pikolle mitään sellaista, mitä en itse söisi. Pikon perheeseen kuuluvat Tanja Hartuksen lisäksi hänen miehensä ja hänen 17-vuotias poikansa. Saman talouden jakavat niin ikään kissa nimeltä Karvanen ja sekarotuinen Sinna-koira. Hartus arvelee, että 2-vuotias Sinna on yksi syy siihen, miksi Pikossa riittää vielä niin paljon virtaa. –Sinnan kanssa leikkiminen on varmaan Pikon lempipuuhaa. Ihmisen iässä yli satavuotias Yli 20 vuoden eletty elämä on toki tuonut Pikon elämään vanhuuden vaivoja. Silmissä on pientä kaihin alkua, eivätkä sen korvat enää erota kaikkein hiljaisimpia ääniä. Pikosta on tullut myös aiempaa mukavuudenhaluisempi. –Aamu alkaa sillä, että Piko hermostuu minulle, koska lähden niin aikaisin töihin eikä sitä huvittaisi lähteä pissalle. Se haluaisi jäädä mieluummin nukkumaan. Piko on ollut pennusta lähtien utelias ja kova jahtaamaan kaikkea liikkuvaa. Piko saattaa edelleen ottaa spurtteja, mutta enää se ei jaksa juosta aivan kaiken perässä. –Selkä alkaa olla kuin vanhalla ihmisellä. Piko kävellä köpöttää eteenpäin, eikä ole enää ihan parhaassa kunnossa. Sen huomaa, että sitä ei huvita enää kyykistellä pihalla. Mieluummin se kakkaa kävellessä. Hartus aikoo pitää Pikon niin kauan kuin koiralla ei ole suuria terveysongelmia tai kipuja. Hän tietää, että luopumisen hetki voi koittaa milloin vain. –En odota sitä hetkeä. Tiedän, että Piko ei elä ikuisesti.